Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2013.

Petteri Punakuono

Kuva
Taitaa olla päivän aiheena.. Juuri olin päässyt eroon edellisen flunssan jälkimeiningeistä ja lauantaina kävin salillakin. Tänään aamulla heräsin ja oli nenä ihan tukossa ja kurkku hieman karhea. Olo ei todellakaan parantunut töissä ja puolen päivän aikaan olin jo hörppinyt Finrexinin ja pärskinyt vähintään sata kertaa.  Ihana miehenihaki mut töistä kahden aikaan ja toi kotiin potemaan. Nyt iltaa kohden nenä menee vain enemmän tukkoon ja samalla vuotaa koko ajan. Tiedätte varmaan sen tunteen?  Taas jäi salikäynnit väliin ja huomisestakin tulee sairaspäivä. Nyt en kyllä yhtään enää kaipaa tällaista kun reissukin on lähestymässä. Jäi ne viimehetken salikäynnit ja kropan kiinteytykset väliin. No, saa kelvata tällaisena sitten.  Otsikon mukaisesti nenä taitaa loistaa tällä hetkellä ja ainakin on kipeä... Tämä ilta taitaa mennä sohvalla peiton alla teetä ja Finrexiniä juoden.

Tuliaisia

Kuva
Perjantain pikkujouluista selvittiin todella hyvin. Aloittelimme Ravintola Koulussa, jossa meille esiteltiin oluen valmistuksen eri vaiheita sekä maistiaisia Koulun omista olutlaaduista. Ravintola Koulu valmistaa olutta ainostaan omaan myyntiin eli heiltä ei voi ostaa pullotettuna ja viedä kotiin. Eikä heidän tuotteitaan myöskään löydy jälleenmyyjiltä.  Oli aika mielenkiintoista kuulla eri valmistusvaiheet ja saada maistaa neljää toisistaan huomattavasti eroavaa olutta. Mukana oli myös jouluolut, jossa mausteena oli neilikka. Hieman glögin makuinen mutta ihan hyvää. Ei kuitenkaan välttämättä kesäkuumalla maistuva. Ravintola Koulusta siirryimme Logomoon, jossa oli ruokailu. Ruokailu meni hieman huonoissa merkeissä, sillä kun kyseessä oli pikkujouluporukoiden ruokailu, oli ruoka esillä noutopöydässä. Ruokailu oli alkanut kuudelta ja kun me tulimme paikalle ja aloitimme ruokailua seitsemän aikaan, loppui osa ruuista kokonaan ja osaa sai odottaa jonossa noin kymmenen minuuttia. Oli ilmei

Kateellisiako??

Tänään töistä kotiin tultuani löysin keittiön pöydältä tuoreimman Fit-lehden. Luin nopeasti kannen otsikot ja aloin tekemään ruokaa. Tänään oli muuten niinkin eksoottista ruokaa kuin riisiä ja possua. Lounaaksi söin salaattibuffetista kootun runsaan ja todella maittavan annoksen. Työpaikan läheisyyteen on avattu uusi lounaspaikka joka on avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin bistron muodossa.  Ruokaa syödessäni luin tuota lehteä ja silmiin osui ensimmäisenä juttu jossa ihmisiltä oli kyselty, että kadehditaanko treenaavaa naista.  Vastauksia oli tullut sekä kyllä, että ei osioon, mutta myös en osaa sanoa kohtaan.  Itse aloin miettiä asiaa myös. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että miksi joku kadehtisi, jokainen voi halutessaan treenata. Mutta sitten ajattelin että ehkä on niitä, kenellä ei oikeasti aika anna periksi tai ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa sitä jäsenkorttia tai kymppikertakorttia.  Mulla ei ole tullut vastaan yhtään oikeasti kateellista ihmistä. Kyllähän kaverit ja t

Vieroitusoireita

En olisi muutama kuukausi sitten uskonut jos joku olisi väittänyt että voin saada vieroitusoireita kun en pääse salille. No nyt sekin on koettu. En siis ole koko viime viikon enkä tämän alkuviikon aikana päässyt salille. Lääkärin määräämää lepotaukoa on vielä kärsittävänä muutama päivä.  Viikko sitten lauantaina nousi korkea kuume jonka lääkäri totesi keuhkokuumeen aiheuttamaksi. Maanantaina pääsin nyt takaisin töihin, mutta treenikielto on vielä viikonloppuun saakka voimassa. Koko viikonlopun ja nyt alkuviikon on mielessä pyörinyt treeniohjelma ja uuden sellaisen suunnitteleminen. Vielä ehdin treenata uudella ohjelmalla kolmisen viikkoa ennen lomaa. Mitäs muuta sitten on tullut tehtyä kuin suunniteltua treenejä... No pikkuisen jo odotan tulevia pikkujouluja jotka on tulevana perjantaina.  Torstaiksi on varattuna kampaaja-aika luottokampaamostani ja tarkoitus on leikata sekä värjätä hieman. Katsotaan nyt mitä siellä keksitään pääni menoksi tällä kertaa. Hyvä saada hiukset kuntoon

Ihanaa sunnuntaita

Sunnuntaiaamu alkoi kävelyllä erittäin kirpeätuulisessa syys säässä koiran kanssa. Oli muuten aika jäätävä tuuli, ainakin heräsi kunnolla.  Aamupalan jälkeen tein lihapullataikinan valmiiksi ja pyörittelin pullat uunipelleille. Kaksi pellillistä niitä tulikin ja muusit kaveriksi.  Kyllä oli hyvää.  Viikonloppuisin on ihanaa kun voi ihan rauhassa tehdä ruokaa eikä tarvitse tehdä sitä minkä nopeasti saa valmiiksi. Ja ehtii vaikka leipoakin jos on oikein paljon energiaa. Illalla olis tarkoitus tehdä vielä vispipuuroakin.  Eilen illalla, kun mies oli kavereiden kanssa keikalla, ehdin nuorimmaisen mentyä nukkumaan, selailla blogeja, Pinterestiä ja muutenkin nettiä.  Tuli ihan hirvee sisustusinto! Haluaisin valokuvailla kotiakin välillä niin että sitten joskus vuosien kuluttuakin muistaa millaista joskus on ollut kotona.  Muutenkin kämppä on päivityksen tarpeessa.  Ja sitten pitäisi opetella tuo kuvien tänne lisäily.. Jostain syystä mun Instagram ei anna lisätä kuvia tänne. Pitää tu

Oikealla sykkeellä eteenpäin

Liikunnassa ja kunnon kohottamisessa on oikealla sykkeellä suuri osuus. Liikkumisessa on periaatteessa kolme eri rasitusastetta. Kevyt liikunta, peruskestävyysharjoittelu ja tehotreeni. Jotta löydät omat sykerajasi, tulee ensin tietää maksimisyke. Eli sinun tulee löytää tilanne jossa syke ei enää nouse, vaikka rasittuisit enemmän. Maksimisyke myös laskee iän myötä, noin lyönti/vuosi. Itse löysin maksimisykettäni joskus hakiessani seuraavan kaavan jonka mukaan voi lähteä hakemaan sitä omaa maksimisykettä: Maksimisyke = 205 - 1/2 x ikä Esim 30 vuotiaan keskimääräinen maksimisyke on 205 - 15 = 190 lyöntiä minuutissa. Se voi myös vaihdella yksilöllisesti jopa 10 lyöntiä suuntaan tai toiseen. Sykkeen voit mitata ilman sykemittaria tunnustelemalla kaulalta tai ranteesta valtimolta. Sydämen sykkeen saat laskemalla lyönnit 15 sek ajan ja kertomalla sen neljällä. Mittari tietysti antaa tarkemman tuloksen ja sykemittarilla on hyvä seurata sykkeen vaihteluita treenin aikana.  Kevy

Kiinteyttävä treeni

Olen tässä parin viimeisen päivän aikana sohvanpohjalla maatessani perehtynyt kiinteyttävän treenin perusteisiin. Haluan vielä muistuttaa, että en ole ammattilainen ja seuraavat havainnot on tehty ihan googlettamalla ja eri hakutuloksia lukemalla sekä osa itse tekemällä.  Miten sitten pääsee hyviin tuloksiin?  Ensin pitää miettiä oletko valmis tekemään muutoksia nykyiseen elämäntyyliisi. Oletko valmis jättämään napostelun ja herkuttelun, ohittamaan sen kaupan herkkutiskin tai karkkihyllyn? Miten viikonlopun siiderit tai drinkit? Löytyykö sinusta sitä asennetta tarpeeksi? Tietysti löytyy!!  Helppoa oikotietä tuloksiin ei ole. Tällöinhän kaikki olisivat kiinteässä kunnossa.  Joka puolella josta itse olen hankkinut tietoa kiinteyttävä treeniä varten kerrotaan, että on 3 perusasiaa: ravinto, liikunta ja lepo. Ravinto on näistä tärkein kun haluaa kiinteytyä. Syömättömyys on yhtä paha kuin ylisyöminen. Ilman ravintoa et jaksa treenata täysillä. Ja koska lihas tarvitsee energiaa

Pakkolepo

Eilen oli pakko mennä lääkäriin, koska kuume oli jo neljättä päivää 38-39 välillä. Aamulla kun heräsin, se oli 39,2.  Onneksi meillä on erittäin hyvä työterveyssopimus Mehiläisen kanssa. Koko lääkärikäynti ensin hoitajakäynnin ja kaksien verikokeiden kanssa kesti reilu puolitoista tuntia. Otettiin pikatestillä crp ja nieluviljely. Tulehdusarvot oli yli 80 ja nieluviljely negatiivinen. Seuraavaksi lääkäri halusi ottaa kunnon verikokeet ja influenssa testin. Tuo influenssatesti oli yksi epämiellyttävimmistä tapahtumista nielukokeen ottamisen kanssa. Nenään työnnettiin ohut pitkä taipuisa putki tms, joka kävi silmän alapuolella asti. Hyi!  Influenssatesti oli negatiivinen ja verikokeetkin muuten ihan hyvät, mutta joku pieni poikkeama kuulemma viittasi siihen, että keuhkoissa saattaisi olla joku pöpö. Sain varmuuden vuoksi antibioottikuurin.  Lisäksi lääkäri määräsi loppuviikoksi sairaslomalle töistä ja kotonakin pitää maata sohvan pohjalla loppuviikko. Treenaamisesta joudun pitämään ko

Flunssaa pukkaa

Koko viikonloppu meni ilman treenejä. Lauantaina aamullahan heräsin päänsärkyyn ja iltapäivällä nousi pieni kuume.  No se kuume paheni seuraavana yönä. Sunnuntaina heräsin klo 6 aikaan kun palelin ihan älyttömästi. Hiivin yläkertaan sohvalle ja mittasin kuumeen ja heti aamusta mittari näytti yli 38 astetta. Päivän aikana kuume kävi jopa 38,9 asteessa eikä edes Finrexinin avulla laskenut alle 38.  Tänään on siis sairaspäivä ja ilmeisesti vielä huomennakin. Nyt kuumetta on 38,3 ja ääni on hävinnyt johonkin. Mies tykkää kun vaimo on hiljaa.. :)  Flunssassa on se inhottava puoli, että joka paikkaa särkee vaikka tulee särkylääkettä popsittua. (Mitä se eilinen puhe asenteesta oli???)  Tänään siis maataan sohvan pohjalla Finrexin muki kädessä ja satsumia syöden.  Lisäksi odotan uutisia serkkuni suunnalta. Serkku jota menen jouluna moikkaamaan tuonne Land Down Under ei ole saanut torstain jälkeen yhteyttä isäänsä joka perheineen asuu Filippiineillä Leyten saarella. Leyte on taifuunin r

Asennetta tyypit, asennetta!

Eilen illalla katsoin mieheni kanssa netistä jo aiemmin viikolla tv:stä tulleen Sarasvuon. Jakso on puhuttanut paljon lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja oikeastaan joka puolella.  Arvannettekin, että kyseessä on Pekka Hyysalon haastattelu, joka sai itseni ainakin liikuttumaan ja herätti aika hyvin.  Kaveri oli 20 vuotiaana yksi maailman parhaita freestyle laskijoita, kunnes yksi lasku, yksi hyppy muutti kaiken, koko nuoren miehen elämän.  Hyppy meni siis pieleen, Pekka tuli alas sivuttain ja löi päänsä. Kypärä halkesi ja Pekka sai vakavan aivovamman. Hän oli koomassa 17 vuorokautta eikä vanhemmille annettu mitään lupauksia tulevaisuudesta ja kävelemään Pekan ei pitänyt pystyä ainakaan pariin vuoteen ilman kuntoutusta. Kuitenkin rautaisen asenteensa ja periksiantamattomuutensa avulla hän käveli jo kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta. Suksille hän nousi 11 kuukauden kuluttua. Nyt Pekalla on tavoitteena juosta maratoni ennen kuin täyttää 30.  Tuota ohjelmaa katsoessani en voinu

Tunnollinen työntekijä...

... sairastaa viikonloppuna, vai miten se nyt meni?  Ainakin itseni kohdalla tuo näyttää pitävän paikkaansa.  Tänään aamulla heräsin neljän aikaan kivaan jomottavan päänsärkyyn. Jotenkin sain nukuttua katkonaisesti kuitenkin puoli kymmeneen, joka on todella epätavallista. Yleensä herään viimeistään puoli yhdeksältä, useimmin jo kahdeksalta.  Aamulla oli tarkoitus käydä salilla tekemässä tämän treeniohjelman viimeiset selkä- ja jalkatreenit. Sovittiin miehen kanssa, että lepäilen aamupäivän jos vaikka päänsärky häviäisi ja mennään salille iltapäivällä.  Aamupäivä menikin sohvalla maatessa ja suihkuun vääntäydyin väkisin puolen päivän aikaan. Sen jälkeen olikin puhti ihan kokonaan pois. Mittasin kuumeen ja mittari näytti 37.3 astetta. Ei paljoa, mutta tarpeeksi ettei salille kannata mennä. Mies lähti sitten yksin. Tämän viikon treenit ei kuitenkaan ole jääneet kokonaan tekemättä.  Maanantaina oli salitreeniä, hauis-ja ojentajat.  Hauiskäännöt käsipainoilla, 13x6 kg, 12x6 kg ja 10

Sunnuntain spinningistä uuteen viikkoon

Sunnuntaina kävin siis ekan kerran noin vuoteen spinningtunnilla. Ja pakkohan se oli "joutua" 55minuutin Spinning Cardio-tunnille, joka ei ole sieltä helpoimmasta päästä.  Jotenkin sen läpäisin ja pääsin vielä kotiinkin. Sykkeet oli aika huimat, max 198 ja keskisyke 158. Ajattelin etten pääse alkuviikosta edes kävelemään, mutta onneksi se ei ihan niin pahasti ottanut jalkoihin. Illalla pieni kävely koiran kanssa ja maanantaina reilu tunnin kävelylenkki töiden jälkeen ja jalat on palauteltu.  Tänään oli taas salipäivä ja vuorossa oli hauikset ja ojentajat. Jotenkin tuntui kuin olisi puhti ollut kadoksissa, en ihan saanut täysiä tehoja irti itsestäni.  Joskus näitä päiviä, ja ainakin tuli jotain tehtyä. Itselläni tuo saliharrastus lähti siitä, kun ensin kaveri sai houkuteltua mukaan zumbaan ja kahvakuula-tunneille. Siitä laajensin Body Pumpiin ja Spinningiin vaikka kaverin innostus lopahti kesken. Tuolloin treeni oli vain omaksi iloksi ja samalla yritin nostaa, kyllä, nos

Venyttelyn tärkeys

Itselläni, kuten kuulemma monella muullakin, on venyttely ollut liian vähäistä muuhun liikuntaan ja salitreeneihin nähden.  Salilla olen käynyt vasta kaksi vuotta, josta viimeisen vuoden säännöllisesti 3 kertaa viikossa ja ohjelmaa ja määriä tarkemmin seuraten. Tuloksia on alkanut näkymään vasta nyt tämän viimeisen vuoden aikana.  Viime keväänä alkoi kuitenkin vasen olkapää mennä jumiin niin ettei tiettyjen liikkeiden tekemisestä tullut mitään. Mieheni sanoi heti, että lihaksia pitäisi myös huoltaa venyttelemällä. Joo joo sanoin, sitä kuitenkaan noudattamatta sen enempää kuin korkeintaan kerran kaksi. Auttoihan se pikkuisen, sai tehtyä yhden setin ilman, että lihas veti jumiin. Mutta sama oli edessä taas seuraavalla kerralla. Näin en myöskään saanut kehitystä aikaiseksi.  Kesällä viikon ulkomaan loman aikana sai tuo hartia levätä kunnolla ja kipu häipyi. Loman jälkeen vaihtui myös saliohjelma ja tuo lihas sai hieman erilaista ärsykettä, eikä kipua ole sen koommin näkynyt. Toinen li

Lomaa odotellessa

Eilen lupasin, että kerron hieman enemmän tulevasta talvilomasta.  Lähden mieheni kanssa joulukuussa serkkuni luo Länsi-Australiaan, Perthiin reiluksi pariksi viikoksi. Edessä on siis joulu lämpimässä ja hieman erilaisin traditioin kuin kotona Suomessa.  Päätös matkasta tuli keväällä ja kun laitoin viestiä serkulle kysyäkseni saako heille mennä jouluksi ei serkku miettinyt kovinkaan kauan vastausta.  Viimeksi kävin heillä 7 vuotta sitten ja serkkuni olen nähnyt viimeksi 6 vuotta sitten pikaisesti kun hän oli Suomessa käymässä.  Matkasuunnitelmat laitettiin käyntiin lentolippujen varauksella huhtikuussa. Varaukset teimme suoraan Ebookersin kautta. Vaihtoehtoja oli kymmeniä, mutta itse päädyimme parin välilaskun ja suht lyhyen matkustusajan vaihtoehtoon. Se ei kuitenkaan ollut halvin vaihtoehto.  Meillä on välilaskut Amsterdamissa ja Kuala Lumpurissa, matkustusaikaa noin 26 tuntia. Halvempiakin olisi siis ollut, mutta matkustusaika olisi pisimmillään voinut venyä yli 40 tunnin. 

Perjantai, tuo päivistä parhain

Viikonloppu alkaa ja taas yksi työviikko takana. Ja yksi viikko lähempänä lomaa tietysti. Enää kuusi viikkoa lomaan!! Ei malttaisi odottaa mitenkään. Lomasta myöhemmin vähän lisää. Tänään sain lapsista keskimmäisen kotiin opiskelupaikkakunnalta. Onhan se kiva nähdä edes vilaukselta viikonloppuisin. Ja siis ihan vilaukselta hänet näkeekin. Haettiin juna-asemalta, tultiin kotiin ja tyttö lähti poikakaverinsa luo. Sellaista se on kun lapset kasvaa ja itsenäistyy.  Tämän päivän kuntoilua oli 75 minuutin pyöräily kuntopyörällä salilla.  Keskisyke 118 eli aika hyvin kestävyyttä sai harjoiteltua.  Teki muuten hyvää eilisen jalkatreenin jälkeen tuo pyöräily. Sai mukavasti reisilihakset pehmeiksi.  Nyt alkaakin olemaan voimat lopussa ja uni hiipii silmiin. Ei muuta kuin nukkumaan ja aamulla salille :)