Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2017.

Viikko 8

Kuva
Lepoviikko. Sitä on viikko 8 ollut. Etelä-Suomessa on kouluilla ollut hiihtolomaa mennyt viikko. Itselläni ei tänä vuonna kuitenkaan ole talvilomaa, koska vaihdoin työpaikkaa syksyllä. Myös juoksukoulusta oli taukoviikko ja pyhitimmekin sen lepoviikoksi. Maanantaina olin vielä puolikuntoisena, mutta tiistaina kävin hierojalla ja salilla torstaina. Salillakin tein vain liikkuvuustreeniä ja venyttelyitä. Lauantaina kävin juoksemassa lyhyen, siis todella lyhyen muutaman kilometrin lenkin. Jalka vaan ei noussut ja lumen alla ollut jää aiheutti pohkeiden väsymisen. Spagaattihaaste on hieman vaiheessa vielä ja siihenkin tuli taukoa sairastelun takia. Nyt kuitenkin treenit alkaa taas täydellä teholla ja maanantai on tuttuun tapaan työmatkapyöräilyn päivä ja illalla vielä salitreenit päälle. Viikonloppuna keräännyttiin pienellä porukalla lumiseen maisemaan noin tunnin ajomatkan päässä Turusta. Päivällä grillattiin ja nautittiin kauniista aurinkoisesta kelistä. Koira oli onnessaa

Kevään kolmen suora

Kuva
Pari kuukautta, niin alkaa kevään ensimmäinen juoksutapahtuma olla käsillä. Onneksi valmistautuminen on pienistä sairasteluista huolimatta ihan hyvällä mallilla. Kuten jo aiemmin täällä mainitsin, on tämä tuleva kevät, kesä ja syksy aika täynnä juoksutapahtumia.  Jotenkin oli kuitenkin mennyt hieman ohi, että kaikki nuo 3 ensimmäistä tapahtumaa ovat peräkkäisinä viikonloppuina. Onneksi kuitenkin kaikissa eripituiset matkat ja pari ensimmäistä vastaavat matkaltaan melkein peruslenkkiä. Peruslenkiksi niitä ei kuitenkaan voi kutsua, koska kisa on aina kisa. Suomen Joutsen Forum Marinumin edessä Yöjuoksun aikaan Ensimmäisenä astellaan lähtöviivalle 29.4. kotikulmilla Aurajoen Yöjuoksussa . Tapahtuma-alueena on tuttuun tapaan Forum Marinum, lähellä Turun linnaa ja satamaa sijaitseva merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo. Tapahtuman järjestää Turun Urheiluliitto ja matkoina on 5 tai 10 km. Nimensä mukaan juoksu on yöjuoksu. Ainakin melkein. Startti molemmille matkoille tapahtuu

Kuntoilija vai urheilija?

Kuva
Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että mikä on kuntoilijan ja urheilijan ero ja missä se raja näiden kahden välillä menee. Jotenkin vaan en osaa mieltää itseäni urheilijaksi vaikka liikunkin paljon, treenaan säännöllisesti ja suunnittelen treenit etukäteen. Asetan myös tavoitteita joita kohti lähden määrätietoisesti kulkemaan. Mun mielestä olen kuntoilija, koska en kilpaurheile minkään seuran riveissä eikä mulla ole henkilökohtaista valmentajaa. Ajattelin, että tässä olisi noiden kahden käsitteen raja. Mutta ei. Tai riippuu mistä asiasta lukee ja etsii vastausta. Talvella kotimaisemissa Mitä enemmän mietin asiaa ja tutkin sitä niin sitä enemmän sain huomata, että olin ehkä ajatellut väärin. Olenko siis aliarvioinut itseni ja muut samalla tavalla treenaavat ja liikkuvat? Olenko pitänyt itseäni ja muita huonompina kuin olemmekaan? Mielestäni urheilija on kovempitasoinen kuin kuntoilija. Googlettamalla sanan urheilija sain sille Wikipediasta seuraavan määritelmän: Urheilija on

Treenit viikko 7

Kuva
Hip hei! Viime viikon treenit tulee nyt vähän myöhässä syystä, että olen ollut kipeänä. Vatsatauti pääsi yllättämään. Lauantaina jo kesken pk-lenkin valitin miehelle, että vatsa ei ole nyt ihan kunnossa ja matkanteko oli tahmeaa. Mitään pahempaa ei lauantaina kuitenkaan vielä tullut ja käytiin illalla vielä leffassa ja syömässä. Sunnuntaina aamulla sitten heräsin huonoon oloon jo aamulla kuuden aikaan. Lauantain juoksulenkki oli alunperin tarkoitus tehdä poluilla, mutta muutaman sadan metrin juoksun (yrittämisen) jälkeen käännyttiin ympäri ja takaisin autolle. Ajettiin kotiin, vaihdettiin polkukengät katukiitureihin ja lähdettiin pyörätielenkille. Polut olivat yksikertaisesti peilijäässä eikä matkanteosta olisi tullut mitään. Viikon treenit oli kyllä muuten jo pulkassa, ainoastaan tuo lauantain lenkki jäi himan lyhyeksi ja sunnuntain salitreeni jäi tekemättä. Maanantai, työmatkapyöräily  1:47 h / 24 km keskisyke 130 bpm keskivauhti 13 km/h kulutus 502 kcal pte 2.2 

Ystävänpäivän ylämäkitreeni

Kuva
Ylämäki on ystävä. Näin meidän juoksukoulun ohjaajat ainakin väittää :) Siihen voisi vielä lisäksi siteerata yhtä juoksukoululaista "Ylämäen jälkeen tulee aina uusi ylämäki". Ystävänpäiväsuklaat Koska tiistaina oli ystävänpäivä ja juoksutreenipäivä niin tietysti teemana oli tuo ylämäki on ystävä. Heti treenin aluksi päästiin kuitenkin ystävystymään ja tekemään lähempää tuttavuutta juoksukavereiden kanssa, kun meidät jaettiin muutamaan joukkueeseen, joissa jokaisessa oli vähintään 6 juoksijaa. Päästiin myös halaamaan juoksukavereita, vaikkei kuitenkaan niin läheisissä merkeissä kuin yleensä ystävänpäivänä. Ensimmäinen juoksuetappi nimittäin juostiin reppuselkäjuoksuna. Koko joukkueen oli pysyttävä kasassa ja koko ajan yhden oli oltava jonkun reppuselässä. Kantaja ja kannettava vaihtui, kun edellinen alkoi väsymään. Itse sain olla aika paljon reppuselässä jostain ihmeen syystä. Oli kyllä mullakin kaveri repparissa välillä :) Jäinen alusta toi kuitenkin pieniä haasteit

Kohti Helsinki City Runia

Kuva
Tammikuussa mainitsin tulevan kevään ja kesän juoksutapahtumista joihin aion osallistua. Yksi kevään kohokohdista on mulle itselleni ihan uusi tapahtuma, Helsinki City Run . Olin ensin ajatellut jättää puolimaratonin juoksemisen kesäkuulle, mutta kun sain mahdollisuuden yhteistyön kautta osallistua HCR:lle, tartuin tilaisuuteen. Se tietää vain sitä, että nyt koko lopputalvi ja alkukevät on treenattava enemmän ja intesiivisemmin kuin oli aikomus. Sportyfeel Helsinki City Run 2017 Alkuvuoden flunssan jälkeen on nyt pikkuhiljaa tuo kuntokin alkanut löytyä ja keuhkotkaan ei enää niin paljon muistuttele rasittumisesta. Kerrankin olen malttanut aloittaa maltilla. Mulla on aina ollut vaikeuksia mennä tarpeeksi hitaasti. Jotenkin se vauhti aina kiihtyy vaikka olisi tarkoitus juosta pk-lenkkiä. Onneksi porukassa juostessa joku muu määrää vauhdin, niin on pakko malttaa :D Millaisia mun juoksutreenit sitten on? Pari kertaa viikossa on vauhtikestävyystreeniä ja intervallivetoja. Näi

Viikko 6 treenit

Kuva
Helmikuu on jo puolivälissä ja ulkona on nyt loppuviikosta ollut melkein kevään tuntua alkuviikon pakkasten jälkeen. Tällä viikolla työmatkapyöräilykin jäi vähäisemmäksi tuon kylmyyden takia. Aiemmin olen joskus sanonut, että ei ole huonoa keliä, on vaan väärät varusteet. Mulla se menee kyllä sen piikkiin, että kun matkaa on 12 km suuntaansa niin keuhkot ei tykkää kovin hyvää, kun niitä rasitetaan -10 asteen kylmemmällä puolella. Ja sanoinkin miehelle, kun ostin nastarenkaat pyörään, etten aio pyöräillä jos on kylmempi kuin -10 astetta. Vaikken olekaan pyöräillyt, niin en kuitenkaan ole laakereilla maannut vaan juoksutreenit ja salikäynnit on tehty ihan normaalisti. Eikä kehonhuoltoakaan ole unohdettu :) Juoksijan salitreeniin kuuluu maastavedot Tiistain juoksutreenit jäi väliin kotimatkalla alkaneen migreenin vuoksi. Samasta syystä jätin myös spagaattihaasteen ja muut väliin. Onneksi selvisin lievällä migreenillä ilman pahempia särkyjä, ainoastaan poski puutui ja silmissä sa

Monipuolisella treenillä eteenpäin

Kuva
Juoksua, salitreeniä, venyttelyä, rullailua, pyöräilyä ja kävelyä. Kaikki edellä mainitut kuuluu mun viikko-ohjelmaan jossain määrin. Miten paljon mitäkin, riippuu aina viikon ohjelmasta ja treenien sisällöstä. Pääsääntöisesti tulee juoksua 3 päivänä viikosta, pyöräilyä parina päivänä, salitreeniä 2-3 päivää viikossa, kehonhuoltoa päivittäin jossain muodossa ja kävelyä koiran kanssa lähes päivittäin. Ja ennen kuin kukaan ihmettelee, niin kyllä koira pääsee ulos joka päivä useamman kerran :) Ulkoiluttajana on usein mies. Aamuisin teen sillä aikaa meille aamupalat, kun hän käyttää koiran lenkillä. Mulla työpäivät päättyvät tunnin myöhemmin, joten hän ehtii tehdä lenkin myös iltapäivällä. Iltalenkki on usein mun vastuulla, paitsi, jos olen juoksutreeneissä. Pontuskin odottaa jo kevättä Juoksutreenit käyn kaksi kertaa viikossa Vauhtisammakon riveissä ja tuolloin on vaihtelevasti ohjelmassa intervalleja ja juoksutekniikkaa. Viikonloppuisin käydään omatoiminen "viikon pitkis&

Maratonin jälkeen

Kuva
Viime kesänä seisoin maratonin lähtöviivalla kaksi kertaa. Maaliin pääsin kuitenkin vain yhden ja sekin oli kovan työn ja tuskan takana. Mies tsemppasi, kun usko alkoi loppumaan ja jouduin tukeutumaan astmalääkkeeseen pari kertaa jälkimmäisen puolikkaan aikana. Lähdössä vielä hymyilytti Törmäsin jokin aika sitten somessa (Runners Worldin FB-sivu) juttuun, jossa käytiin läpi 11 ajatusta, jotka jokaisella juoksijalla on mielessä maratonin jälkeen. Lukiessani niitä pystyin samaistumaan ainakin muutamaan. 1. Maaliin päästyäsi on olotilana vuorotellen ns "runner's high" ja "en koskaan enää juokse". Niinkuin en koskaan. - Tuo fiilis on tuttu. Tallinnan maratonin maaliviivan jälkeen olin ensin innoissani. Väsynyt, mutta onnellinen. Melkeinpä onnen kyyneleet tuli silmiin sen urakan jälkeen.  10 minuuttia myöhemmin se tuli. Tyhjä olo. Siinäkö se nyt oli? Maratoni. En ollut tyytyväinen juoksuun. Aika oli 40 minuuttia tavoitetta huonompi ja päätös siitä, etten

Italialainen parsakaalikeitto

Kuva
Rapatessa roiskuu. Tekevälle sattuu ja mitä näitä nyt on. Tein meille sunnuntaina illalla parsakaali-pinaattikeittoa, koska Maku-lehden ohje vaikutti hyvältä. Siinä sitten katsoin ainekset, mitä keittoon tarvitaan ja aloin kokkailemaan. Keitin kärsivällisesti ainekset pehmeiksi ja annoin niiden jäähtyä hetken ennen kuin kaadoin ne blenderiin. Pidin käden kannen päällä, kun käynnistin laitteen. Mutta silti.. Kansi nousi toisesta reunasta ylös pari senttiä ja vihreää sosetta lensi pitkin keittiötä. Sitä oli työtasolla, liedellä, liesituulettimessa, seinällä, kaikissa purkeissa ja purnukoissa joita lähellä oli. Ja lensi sitä jopa alakertaankin. Nyt varmaan moni miettii, että miten on mahdollista. No. Meillä on keittiössä lieden takana olevaan seinään tehty aukko koko seinän leveydeltä, josta näkee suoraan olohuoneen puolelle. Ei siinä mitään vielä, mutta kun tuossa keittiön ja olohuoneen välissä on myös porraskuilu joka on tietysti avoin alakertaan saakka. Sitä keittoa sitten löytyi myö

Viikko 5 ja treenit

Kuva
Aika menee ihan liian nopeasti. Eihän siitä ole kuin pari päivää, kun viimeksi kirjoitin viikkotreeneistä koostetta ja taas on sen aika. Talvi näytti taas pieniä viitteitä siitä, että ei se kevät vielä ole tulossa. Talveahan meillä ei pahemmin ole näkynyt, mutta jäätä ja liukasta on ollut silti. Juoksuvaatteet polkulenkille. Takki Haglöfs / kengät Sarva / juomareppu Camelbak / juoksuvyö Flipbelt / käsineet Craft /  pipo KariTraa / sykemittari Suunto Tiistaina jo innoissani lähdin juoksutreeneihin kevyet pehmeät ja ihanat Adidakset jalassa ja voi, kun ne tuntui ihanilta jaloissa. Nastoilla on menty jonkun aikaa juoksut ja vaikka ne onkin ihan hyvät tuntuiset jalassa, niin ei ne silti normikenkiä voita. Torstaina otin jo aamulla juoksukamat töihin mukaan ja menin suoraan töistä treeneihin. Nappasin samat tossut mukaan, kun tiistaina. Aamulla keli oli hyvä, mutta illalla töistä lähtiessäni meinasin olla takamuksellani jo ensimmäisen muutaman metrin jälkeen. Turussa oli satanu

Bodom trail kutsuu

Kuva
Reilu viikko sitten kerroin, että olin ilmoittautunut kevään ekalle puolikkaalle HCR:lle. Keskiviikkona laitoin ilmoittautumisen mun ensimmäiseen polkujuoksutapahtumaan, Bodom Trailille. Viime vuonna toki jo olen ilmoittautunut toiseenkin polkujuoksutapahtumaan, Ylläksellä heinäkuun puolivälissä juostavaan Nuts2017 kisaan. Polkujuoksussa olen täysin keltanokka. Ekat polkulenkit juoksin viime vuonna loppukesästä, alkusyksystä ja nyt olen muutamia kertoja käynyt juoksemassa vähän pidempiä, tai no mulle pitkiä polkulenkkejä. Vauhti ei ole kova, mutta jostain se on aloitettava. Talvinen Kuuvannokka, Ruissalo Viikonloppukin lähti hyvin käyntiin Ruissalon polkuja kierrellessä. Mukaan sain tällä kertaa samassa työpaikassa olevan juoksukaverin. Vauhti oli leppoisaa ja matka taittui kuin huomaamatta.  Koskaan en varmaan totu noihin Ruissalon maisemiin. Miten niin lähellä keskustaa voikin olla paikka, jossa tuntee olevansa luonnon keskellä. Hiljaisuus, metsän tuoksut ja kallioiset me