sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Raparperista on moneksi

Taas on se aika vuodesta, kun kotimaiset mansikat alkavat olemaan kypsiä. Mutta löytyy paljon muitakin marjoja ja vihanneksia joita kannattaa hyödyntää.
Eilen törmäsin Facebookissa kysymykseen, mitä tehdä raparperista, kun on jo tehty mehua ja piirakkaa. Samaa olen itse miettinyt parina vuonna aiemmin ja etsinyt netistä uusia reseptejä testattavaksi. Kaivoin nuo postaukset esille ja linkkasin kaverille.

Ajattelin, että koska tämä on taas ajankohtainen satokausituote, linkkaan nuo postaukset myös tänne jotta muutki voivat hyödyntää ohjeita ja pääsevät herkuttelemaan :)

Ensin tuli vastaan vuosi sitten tekemäni Mansikka-Raparperisorbetti. Herkullista sellaisenaan, mutta myös vaikka uunissa paistettujen nektariinien kanssa.

Mansikka-raparperisorbetti


Toinen suosikki, oikeastaan jo monen vuoden takaa on Raparperi-kookospiirakka. Tätä on tullut leivottua jo, kun lapset olivat pieniä ja sitä on varioitu mustikan ja mansikan kanssa.

Raparperi-kookospiirakka


Yllättävän helppotekoinen ja todella herkullinen vaikka paahtoleivän kanssa on lemon curdista vaikutteita saanut raparperi curd eli raparperitahna.

Raparperi curd


Miten teillä, onko jotain suosikkireseptejä tästä kesän herkusta?

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Viikko Paavo Nurmi Marathonille

Vielä on viikko aikaa treenata seuraavalle puolimaratonille, Paavo Nurmi Marathonille.
Omalta osaltani treenit on jo tehty ja viimeinen viikko menee kehonhuoltoon ja kevyeen treeniin panostaen. Oletko myös sinä tulossa Paavolle?

Viime vuonna oli ainakin lämmintä

Viikko sitten Forssassa juoksu ei ihan kulkenut ja matka keskeytyi harmillisen aikaisin. Kuumuus vei taas voiton, kuten vuosi sitten Paavolla, kun yritin juosta ensimmäisen maratonini. Tänä vuonna menen ihan fiiliksen mukaan puolikkaalla ja jos juoksu kulkee niin sitten otetaan kaikki irti.

Mukana tässä juhlavuoden tapahtumassa on tänäkin vuonna Vauhtisammakon jänikset, joiden mukaan on hyvä lähteä juoksemaan joko puolimaratonille tai maratonille. Itselläni on ajatuksena lähteä jäniksen peesiin, mutta jos juoksu kulkee hyvin, lähden jossain kohtaa juoksemaan omaa matkaa. Sain jopa houkuteltua yhden juoksijan töistäkin mukaan juoksemaan.

Jänisten matkassa vuosi sitten


Katsoin juuri Movescountista menneen viikon juoksut ja pyöräilyt. Mitään muuta treeniä en olekaan tehnyt, paitsi tietysti venyttelyitä.
Viikko sitten sunnuntaina käytiin Vauhtisammakon sunnuntailenkillä poluilla juoksemassa ja pääsin uudestaan juoksemaan Vaarniemen näköalatornille ja portaita. Maanantaina oli vuorossa Hirvesalon laskettelurinteen mäkitreeni ja samalla Vauhtisammakkolaiset pääsivät testaamaan Suunnon urheilukelloja, tarkemmin Spartan Sport Wrist HR-mallia.
Keskiviikkona päästiin taas portaisiin, tällä kertaa Kuuvuorella ja bonuksena myös vähän lihaskuntotreeniä. Koskaan ei treeneihin lähtiessä tiedä millainen treeni on edessä :D
Torstaina lähdettiin töistä Juhannuksen viettoon ja me oltiin miehen kanssa suunniteltu illaksi vähän juoksua, ettei vaan pääse laiskistumaan ;) Söin pari voileipää, vaihdoin päälle juoksuvaatteet ja vedin jalkaan polkujuoksukengät. Juomareppu/liivi selkään ja menoksi.
Lähdettiin juoksemaan tuttua Karevan kierron reittiä, mutta jatkettiin sitä Haunisten altaiden suuntaan ja lopulta tuli juostua poluilla puolimaratonin verran. Vauhti oli kevyt ja jaksotettiin juoksua lyhyillä tankkaustauoilla pitkin matkaa. Missään vaiheessa ei tullut väsähdystä ja juoksu oli kivaa.
Juhannusaatto alkoi aamupalalla ja pyörälenkillä. Pyörälenkillä, joka kesti 5 tuntia ja kilometrejä kertyi reilu 100. Ensimmäinen noin pitkä lenkki koskaan. Mies oli jo viikolla suunnitellut reitin valmiiksi ja minä lähdin vain seuraamaan. Kerron tuosta lenkistä ja torstain polkulenkistä paremmin myöhemmin.

Viikon 25 Movet


Tässä vielä viikon treenit lukuineen ja aloitan sunnuntaista, koska viime viikolta ei treenikoostetta tullut kirjoitettua ollenkaan.

Sunnuntai, polkujuoksu

  • 1:36:05 / 10,87 km
  • keskisyke 141 bpm
  • kulutus 5,87 kcal
Maanantai, mäkitreeni
  • 1:39:56 / 5,36 km
  • keskisyke 125 bpm
  • kulutus 356 kcal
Tiistai, lepopäivä

Keskiviikko, juoksu/porrastreeni
  • 1:16:15 / 6,91 km
  • keskisyke 134 bpm
  • kulutus 387 kcal
Torstai, polkujuoksu
  • 2:57:52 / 21,39 km
  • keskisyke 145 bpm
  • kulutus 1165 kcal
Perjantai, pyöräily
  • 5:12:02 / 101,78 km
  • keskisyke 97 bpm
  • kulutus 930 kcal
  • keskinopeus 19,6 km/h

Nyt otetaan loput viikonlopusta rauhassa ja aloitetaan valmistautuminen Paavo Nurmi Marathonin puolikkaalle. Maanantaina hieronta, tiistaina ehkä kevyttä salitreeniä, keskiviikkona mahdollisesti kevyttä juoksua ja loppuviikko lepoa lauantaihin saakka. 
Paavon jälkeen alkaa valmistautuminen 14.7. juostavaan Nuts YlläsPallas polkukisaan, jossa itselläni on matkana lyhyin 30 km lenkki. 


Ihanaa Juhannusta ja viikonloppua kaikille!

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Miten sydän sykkii?

Syke, asia jota liikkujat usein seuraavat. Jotkut tarkasti ja jotkut vain suuntaa antavasti.
Reilu kolme vuotta sitten en itse tiennyt sykkeistä mitään. En tiennyt mikä on leposyke, tai siis nimestä päättelin mitä se tarkoittaa, mutta omaa leposykettä en tiennyt. En tiennyt miten se mitataan tai mikä on hyvä leposyke. Samoin en tiennyt mitä tarkoittaa pk, vk, aerobinen tai anaerobinen. Maksimisykkeestä ei ollut hajuakaan.

Melkein leposyke

Aloitin juoksuharrastuksen ja koska kunto oli huono, halusin oppia seuraamaan sykkeitä treeneissä ja etsin jonkin verran tietoa netistä. Sain synttärilahjaksi ensimmäisen urheilukellon, Suunnon Ambit 2S:n, josta löytyi hyvin eri toimintoja. Pääsin seuraamaan myös omia sykkeitä.
Sykkeet oli korkeat, koska kunto oli huono. Ihan lyhyilläkin lenkeillä ne nousivat helposti ja jotain piti asialle tehdä. Jotenkin ajattelin, että kyllä ne siitä laskee kunhan vain juoksee paljon. Tietämättömänä en osannut lukea sykkeitä ja tiennyt eri sykealueiden vaikutusta.
Toki ne laskivat ihan hyvin kunnon kohotessa ja kehityin ihan hyvää vauhtia. Kuitenkin olin liian malttamaton ja halusin haukata suuremman palan kerralla kuin ehkä olisi ollut tarkoitus. Taistelen edelleen korkeiden sykkeiden kanssa ja kehitys on nyt kolmen vuoden kuluttua melkeinpä pysähtynyt samaan kuin missä se oli vuosi sitten.

Mitä ne eri sykealueet sitten on?

Maksimisyke on sykealueista se korkein mahdollinen, jolla sydän ei jaksa työskennellä yhtä jaksoisesti kovinkaan kauan. Jostain olen löytänyt laskennallisen kaavan sen määrittelemistä varten ja se meni suunnilleen niin, että otetaan 220-oma ikä, eli minulla se olisi noin 177 bpm. Omalla kohdallani se taitaa kuitenkin olla hieman korkeampi, koska usein esimerkiksi puolimaratoni menee läpi 165-170 keskisykkeellä. Usein treeneissä saan sykkeen kohoamaan reilusti yli 180 ja joskus on jopa näyttänyt yli 200 sykkeitä, mutta niissä on kyllä ollut kyse ihan selkeästi mittavirheestä. Kello on ottanut häiriötä muista ympärillä olevista laitteista.

Pk-treeni, jossa oli pakko välillä kävellä


Pk eli peruskestävyys on matalatehoista harjoittelua, jossa sykkeiden pitäisi olla 50-70% maksimisykkeestä ja jolloin treeni tuntuu vielä helposta ja kevyeltä. Tämä on se sykealue, jolla olisi hyvä treenata sitä kestävyyttä ja joka itseltäni on jäänyt liian vähäiseksi. Se kostautuu sillä, että kehitystä ei tule halutulla tavalla. Vieläkin joudun välillä kävelemään lenkillä, jotta syke pysyy alhaalla.
Omalta osaltani tuo pk-alueen syke olisi 88-124 ja voin myöntää, että harvassa on ne lenkit jolloin sykkeet pysyvät noin alhaalla. Tuo sykealue olisi myös rasvanpolton kannalta parasta ja jos peruskestävyys on kunnossa, palautuu rankoista treeneistä ja kisoista nopeammin ja helpommin.
Maltti on siis valttia myös tässä asiassa, ei liian suuria harppauksia kerralla. Alkuun kun kehitys on huimaa sitä ehkä sokaistuu ja menee kovempaa ja kovempaa, koska ajattelee, että siten tulee kehitystä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että jos tuo peruskestävyystreeni jää tekemättä, pysähtyy kehitys jossain vaiheessa ja sitten joutuu ottamaan takapakkia. Täältä tulee yksi tunnustus sen suhteen. Kaikki minulle nyt ja heti ei siis toimi tässäkään asiassa.

Vk eli vauhtikestävyys on taas sykealue joka on peruskestävyyden ja maksimikestävyyden välissä oleva aika lyhyt sykealue, 70-80% maksimisykkeestä. Useimmiten omat treenit menevät tuon vauhtikestävyyden puolelle vaikka tarkoituksena on treenata peruskestävyyttä. Oma sykealue vauhtikestävyydessä olisi noin 124-141 bpm ja se onkin alue jolla treenaan aika paljon ehkä liian paljon. Sykkeet nousevat sille tasolle melkein jo työmatkapyöräilyssäkin.
Vauhtikestävyys on siis aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä. Aerobisen kynnyksen ylityttyä alkaa jalkoihin kerääntyä maitohappoja ja kun ylittää anaerobisen kynnyksen alkaa maitohappoja olla jo niin paljon, että sitä vauhtia ei jaksa kovinkaan pitkää matkaa. Vauhtikestävyystreeneissä keho oppii toimimaan kovemmassa vauhdissa pidempiä aikoja.

Viimeisin puolimaraton, HCR toukokuussa ja sykkeet korkealla

Maksimikestävyystreeni kerryttää maitohappoja paljon ja sillä sykealueella ei jaksa treenata pitkiä aikoja yhtämittaisesti vaan on pakko ottaa taukoja. Maksimikestävyysalue on noin 10-15 lyöntiä alle maksimisykkeen eli minulla tuon laskennallisen kaavan mukaan noin 162-167. Tämä tarkoittaa sitä, että olen nuo puolimaratonit juossut lähes koko matkan aina maksimikestävyysalueella tai sen yläpuolella. Tästä jo huomaa, että omalla kohdallani tuo kaava ei päde täysin. Esimerkiksi lauantain kesken jääneellä puolimaratonilla oli tuon reilun 5 kilometrin matkan keskisyke 173 bpm. Ei ihme, että jäi kesken.

Toki tuo laskentakaava on vain laskennallinen ja suuntaa antava enkä ole omia sykealueita saanut määriteltyä tarkasti. Tarkimmat tulokset saisi, kun menisi tekemään ne testin kautta. Olen harkinnut meneväni testiin jossain vaiheessa ja varsinkin nyt, kun olen reilu vuosi sitten saanut rasitusastmadiagnoosin, olisi vielä parempi, kun tietäisi enemmän omista sykkeistä.

Miten sitten sykkeitä voi seurata? Itselläni on tuo vanhempi urheilukello, johon kuuluu erillinen sykevyö ja nyt olen saanut testata myös Suunnon uutta Spartan Sport Wrist HR kelloa, joka mittaa sykkeen suoraan ranteesta. Vähän jo avasin fiiliksiä tuosta ihanasta kellosta täällä.

Suunto Spartan Sport Wrist HR

Ja jos nyt olet vailla urheilukelloa tai haluat päivittää omasi uuteen Suunto Spartaniin, niin käy kurkistamassa Vauhtisammakon Suunto-verkkokaupassa, josta löydät näitä upean näköisiä kelloja eri väreissä edulliseen hintaan.

Myös Vauhtisammakon Anni kirjoitti KiloMetriTehtailija-blogissaan aiemmin sykkeistä. Käy lukemassa se täältä.

(yhteistyössä Vauhtisammakko ja Suunto)

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Raatobussin kyydissä Forssan Suvi-illassa

Kävin sitten Forssassa saakka juoksemassa reilun 5 kilsan lenkin...
Tarkoitus oli toki juosta koko puolimaratoni, mutta kroppa päätti toisin. Lämpö ja siitepöly veivät jälleen kerran voiton ja matka keskeytyi lähes samaan kohtaan, kuin 2 vuotta sitten. Itse asiassa kävelin samaan ensiapupisteeseen ja tilasin raatobussiin kyydin.

Alkulämmittelyt kun sää oli vielä pilvinen


Omasta mielestäni valmistautuminen meni hyvin. Hiilareita ja nesteitä sopivasti jo aiemmin viikolla pari päivää ennen kisaa. Sääennusteet lupaili ensin ihan mukavaa juoksukeliä, noin +20 ja pilvistä. Toisin kävi. Jo perjantaina aloin varautumaan lämpimämpään keliin koska ennuste oli muuttunut aurinkoiseksi ja tuulta luvattiin vain 3 m/s.

Tuttuun tapaan lähdettiin Forssaa kohti jo heti aamusta. Mentiin miehen isovanhempien luo hieman lepäämään ja syömään puurot. Viimeiset nestetankkauksetkin tehtiin vielä siellä. Fiilis oli hyvä, mutta jo heti, kun päästiin kisapaikalle huomasin, että lämmin oli keli. Alkulämmöt rauhassa ja vielä viimeiset pari hörppäystä Värskaa ja puolikas banaani.

Lähtöfiiliksiä

Jänöt löytyivät, yksi tuttu, pari tuntematonta

Lähdössä asettauduin 2 tunnin jänöjen kelkkaan ja lähdin matkaan. Ensimmäisten parin kilometrin ajan jalka nousi todella kevyesti ja ajatelin, että hyvä juoksu tästä tulee ja suunnittelin miten lähden juokseman vähän kovempaa viimeistään, kun käännytään Tammelasta taas kohti Forssaa.
Toisin kävi. Kilometri lisää ja tuli pitkä suora. Aurinkoa, ei tuulta. Olosta alkoi tulla tukala. Ennen ekaa juomapistettä kysyi tuttu jänis mikä fiilis oli. Sanoin suoraan, että ei hyvä. Sykkeet 180 paikkeilla ja todella raskas juosta. Juomapisteeltä kupillinen urheilujuomaa ja toinen vettä. Join ne rauhassa ja annoin sykkeiden tasaantua. No, ei ne pahemmin tasaantuneet, laski ehkä 170. Lähdin juoksemaan uudestaan. Pari sataa metriä pääsin, kun tunsin että nyt ei kaikki ole hyvin. Juuri juomani neste hölskyi mahassa. Ei imeydy enää. Sata metriä lisää ja jouduin pysähtymään. Juuri juomani nesteet tulivat paluupostissa ojan penkalle. Jatkoin kävellen. Silmissä alkoi salamoida, sahalaitakuviot vilisivät ja iho oli kananlihalla. Ei nyt en halua migreeniä. Ajattelin, että kävelen hetken. Päässä huimasi ja siirryin tieltä pyörätien puolelle kävelemään, pysäytin kellon ja tein päätöksen. Se oli siinä.

Se oli siinä


Hetken kuluttua sain seuraa toisesta juoksijasta, joka oli tehnyt saman päätöksen kuin minäkin, hypättyään pusikon puolella jo siinä vaiheessa juoksua.  (Kiitos energiajuomasta, jos näet tämän) Yhdessä käveltiin ensiapupisteelle, jossa ennen meitä oli yksi juoksija jääpussi säärellä. Ei sitä kyytiä takaisin kisa-alueelle kauan tarvinnut odotella ja sivuoven avauduttua mukana ollut toimitsija kysyi montako meitä on. Mietti, että mahdutaanko kaikki samalla kertaa kyytiin. Kuulin, kun joku auton perältä sanoi, että kyllä vaimo tänne taakse mahtuu ja kun vilkaisin tarkemmin, niin oma mieshän se siellä istui :D
Itselläni keskeytyksen aiheutti varmaan tuo lämpötila, mutta osittain myös rasitusastma ja siitepölyallergia. Miehellä taas diabeetikkona verensokerit oli lähteneet nousuun ja energiaa olisi pitänyt tankata geeleillä, niin sekään ei ollut mikään hyvä yhdistelmä.

#DNF ja lappu irti


Tällä kertaa ei kummankaan tarvinnut jäädä toista odottamaan pitkäksi aikaa vaan päästiin kotimatkalle heti. Kävin kaupan kautta hakemassa molemmille kylmät Colat, jotta saadaan nestettä ja verensokeri itselläni lähti nousuun. Pahin tärinä lakkasi ja olo koheni aika nopeasti ja otin jopa lyhyet unoset kotimatkalla.

Matkalla jo todettiin, että oikea päätös tuli tehtyä molempien osalta. Pitää mennä terveys edellä ja kisoja tulee uusia. Minullakin jo kahden viikon kuluttua Paavo Nurmi maratonilla. Sinne mennään ihan kelin mukaan juoksemaan joko ennätystä hakemaan tai treenin kannalta Nuts YlläsPallasta ajatellen.


torstai 15. kesäkuuta 2017

Testissä Suunto Spartan Sport Wrist HR

Olen tämän viikon ajan saanut Vauhtisammakon ja Suunnon yhteistyön kautta testata aivan ihanaa uutta urheilukelloa.
Suunto Spartan Sport Wrist HR on paljon muuta kuin sykemittari. Se on kello, jonka voi pitää ranteessa koko ajan, jopa juhlavaatteiden kanssa. Toimintoja löytyy useita ja jopa kellotaulun ulkonäköä voi muokata oman mielen mukaan. Itselläni testissä oleva kello on hempeän vaaleanpunainen ja sen musta kellotaulu tuo kivasti kontrastia. Ja onhan se niin, että ulkonäkö määrittää pitkälti toimintojen lisäksi ainakin omia hankintoja.

Kaunis urheilukello


Ensi alkuun tutustuin Sport Wrist HR:n erilaisiin toimintoihin selaamalla kellon näyttöä. Ensinnäkin siinä on värikosketusnäyttö, mutta jos ei tykkää käyttää sitä, pääsee kuitenkin hyvin selaamaan toimintoja myös nappien kautta, kuten vanhassa Ambitissani. Toiseksi, kellossa on sykkeen mittaus ranteesta, joka omasta mielestäni toimii hyvin, kunhan muistaa pitää kellon tarpeeksi kireällä, ettei se pääse pyörimään. Onkin ollut vapauttava tunne, kun ei ole tarvinnyt erillistä sykevyötä treeneissä.  Toiminto johon itse olen ihastunut on askelmittari jota seuraamalla pitkin päivää näkee tallatut askelmäärät. Sitä tajuaa kuinka vähäiseksi kävely tai liikkuminen jää sellaisina päivinä, kun ei käy salilla tai juoksemassa. Itse aloin heti lisäämään hyötyliikuntaakin, hyppäämällä bussista kauempana ja kävelemällä aamulla työmatkasta pienen pätkän. Toinen kiva ja helposti nähtävä on kulutettujen kalorien määrä. Näet kuinka paljon olet kuluttanut liikunnassa ja mikä kokonaiskulutus koko päivän osalta on.

Treenin jälkeen voit näyttää ja tallentaa jopa oman fiiliksesi


Olin alkuun hieman skeptinen sykkeiden paikkaansa pitävyydestä koska se mitataan ranteesta, mutta nyt parin juoksutreenin jälkeen voin todeta, että hyvin ainakin omalta osaltani näyttävät paikkaansa pitävän. Lisäksi tykkäsin siitä, että jokaisen kilometrin kohdalla kello värähtää ja kun vilkaisee näyttöä, näkee mitä vauhtia on juossut.
Suunto Spartan Sport Wrist on omasta mielestäni helppokäyttöinen ainakin perustoimintojen osalta. Vielä en osaa sanoa muiden lajien kuin juoksun ja venyttelyn osalta sen enempää, mutta tarkoituksena olisi testata tulevan lauantaina mitä ominaisuuksia siitä löytyy puolimaratonia varten. Olen tapahtumissa tottunut seuraamaan juostua matkaa, keskivauhtia ja sykkeitä. Sykkeet on viime aikona jääneet itselläni hieman vähemmälle seuraamiselle kisassa, koska olen useimmiten juossut puolikkaan lähestulkoon 170 keskisykkeellä ja olen todennut, että juoksen rennommin, kun en näe sykkeitä ja stressaa niistä turhaan. Ehkä rasitusastman kannalta voisi olla hyvä seurata niitä..




 Mitään enempää en tältä erää lähde kertomaan Sport Wristin ominaisuuksista, mutta pari asiaa kuitenkin haluan mainita. Akunkestävyys on jopa 12 tuntia ja kellosta löytyy 80 valmista urheilutilaa ja runsaasti lajikohtaisia mittareita. Värivaihtoehtoja on muitakin, joten miehetkin löytävät omat suosikkinsa. Tämän hempeän pinkin lisäksi kello löytyy sinisenä, mustana, valkoisena ja metsänvihreänä. Mustan saa myös tyylikkäällä kuparinvärisellä kellotaulun reunuksella. Lisäksi saat sykronoitua Suunnon kännykkäsi kanssa siten, että kello värähtää ja näytössä näkyy ilmoitus, kun esimerkiksi joku tykkää Instagram-kuvastasi. Jos taas olet lenkillä ja mukana on puhelin sekä kuulokkeet, näet kun joku soittaa sinulle ja voit vastata napauttamalla kellotaulun näyttöä. Näin puhelin voi koko lenkin ajan olla vaikka Flipbeltissä. Kätevää sanoisin :)
Kerroin viikonloppuna Suunnon Movescount-palvelusta täällä. Tämän Suunto Spartan Sport Wristin mittaamat treenit saat tallennettua Movescountin mobiilisovellukseen bluetooth-yhteyden kautta etkä tarvitse mitään johtoja, niinkuin esimerkiksi Ambit2:ssa. Mobiilisovellukseen tallennetut treenit siirtyvät tietysti samalla myös nettiselainversioon.

Viikonlopun Forssan Suvi-illan puolikkaan jälkeen osaan taas kertoa vähän enemmän tästä laitteesta joten pysykää kuulolla. Lauantaina tai sunnuntaina viimeistään saattaa tulla myös raporttia juoksustakin :)

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!


maanantai 12. kesäkuuta 2017

Viikon 23 treenit ja muut kuulumiset

Vauhtisammakon treenejä, omia polkulenkkejä, kehonhuoltoa ja pyöräilyä. Niistä koostui mennyt viikko. Reilun kuukauden olen nyt saanut treenata kevään flunssakierteen jälkeen ja fiilis on korkealla.

Vaarniemen näkötornista näkee kauas


Vajaan viikon kuluttua on edessä tämän kesän toinen puolimaratoni, Forssan Suvi-ilta ja luottavaisin mielin olen lähdössä sinne. Jos olet tulossa Forssaan juoksemaan ja noin 1:55-2:00 aikaa olet lähdössä tavoittelemaan, niin hihkaise. Itselläni tavoite olisi tuossa haarukassa ja jos kaikki menee nappiin, pitäisi se olla ihan mahdollista. Vuosi sitten keväällä juoksin tähän astisen ennätykseni, 1:58 ja risat. Kuukausi sitten HCR:llä jäi aika 2:06 paikkeille, mutta olin siihenkin ihan tyytyväinen rikkoinaisen kevään jälkeen.

Forssan Suvi-ilta 2017 lauantaina edessä

Pari viikkoa sitten ostettiin miehen kanssa maantiepyörät, joista täälläkin jo aiemmin mainitsin. Nyt takana on yksi pidempi ja pari lyhyempää lenkkiä. Viime viikonlopun pitkästä lenkistä rengasrikkoineen kerroinkin täällä (klick). Tuolla pyöräilyllä on tarkoitus saada minun peruskestävyyttä paremmaksi, koska olen todella huono juoksemaan tarpeeksi hitaasti, jotta se palvelisi tuota sykealuetta ja kestävyyskunto paranisi. Ja varmaankin se helpottaisi myös rasitusastmani kannalta pitkiä juoksuja. Lisäksi pyöräily on juoksun rinnalla todella hyvä liikuntamuoto, koska se on nivelille ja muutenkin jaloille hellempi kuin juoksu, jossa iskutus on välillä aika kovaakin. Monipuolisuus kannattaa.

Vähän energiaa pyöräilyyn


Perjantaina kävin myös pitkästä aikaa hierojalla ja Vauhtisammakon tiloissa toimistoa pitävä Kimmo saikin olla varuillaan, etten potkaissut ja muuten käynyt väkivaltaiseksi. Kevään juoksutauko ja sen myötä huono kehonhuolto oli tehnyt tehtävänsä. Nyt kun olen taas käynyt juoksemassa ja ostanut vielä uudet juoksukengät, jotka eroavat jonkin verran tutuista Adidaksista, olin onnistunut saamaan penikat ihan jumiin. Kyllähän mä sen tiesinkin jo hierontaan mennessä, koska olin jo aiemmin tuntenut juostessa säären kipuilua. Olin kyllä itse yrittänyt sitä venytellä pumppaavilla liikkeillä ja rullailemalla foam rollerilla, mutta sen verran pahasti se oli jumissa, etten itse saanut sille mitään tehtyä.
Ärräpäät lenteli ja toinen jalka polki hierontapöytää, kun Kimmo availi jumia. Tuntui, kun olisi yrittänyt irroittaa koko lihaksen säärestä ihan lopullisesti. Vieläkin tunnen pientä kosketusarkuutta sääriluun vieressä, mutta jumi on poissa. Jalkakaan ei puudu enää...
Jälleen kerran voin kokemuksesta sanoa, että kehonhuolto ja hieronta on yhtä tärkeitä kuin itse treenit.

Poluilla on kaunista


Ihana hiljaisuus ja vihreä luonto


Kieloja metsälenkillä

Vaarniemen portaat

Lauantaina kiipesin kaverin kanssa Vaarniemen kalliolle ja näköalatorniin polkujuoksulenkillä. Maisemat oli mahtavat ja hiljainen vihreä luonto niin rauhoittava ja kaunis.

Mennyt viikko oli pääsääntöisesti kuitenkin juoksua ja salilla kävin tekemässä ainoastaan liikkuvuustreeniä. Millaisia treenejä sitten tuli tehtyä?

Maanantai, juoksutreenit
tekniikkaa ja 100 m viestivetoja.

  • 1:10:50 / 3,72 km
  • keskisyke 110 bpm
Tiistai, liikkuvuustreeni ja kehonhuolto
  • 1:10:00
Keskiviikko, juoksutreenit
askelkyykkyjä ja mäkivetoja
  • 1:03:03 / 5,20 km
  • keskisyke 133 bpm
Torstai, RunFest-juoksu
  • 0:19:48 / 4,2 km
  • keskisyke 172 bpm
Perjantai, lepopäivä ja hieronta

Lauantai, polkujuoksu
  • 1:09:11 / 7,54 km
  • keskisyke 140 bpm
kehonhuolto
  • 40 min
Sunnuntai, maantiepyöräily
  • 2:09:32 / 44,48 km
  • keskisyke 127 bpm

Siinä niitä treenejä taas oli ihan mukavasti. Nyt kevennellään kohti Suvi-illan puolikasta :)


sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Suunto Movescountista liikkumisvinkkejä

Suunto Movescount on urheiluyhteisö, johon voit tallentaa omia harjoituksiasi.
Itselläni Movescount on ollut käytössä jo vuodesta 2014, jolloin aloitin juoksuharrastuksen tosissani. Tuolloin tähtäsin ensimmäiselle puolimaratonille ja sain syntymäpäivälahjaksi vieläkin käytössäni olevan Suunto Ambit2 S Whiten. Nyt jälkeenpäin on ollut hauska mennä ajassa taaksepäin ja huomata, kuinka treenit ovat muuttuneet matkan varrella. Niitä on tullut huomattavasti lisää ja matkat ovat pidentyneet.
Ihan kaikista ensimmäinen tapahtuma omassa Movescountissani on 17.2.2014 juostu 4 km lenkki, johon aikaa meni 29 minuuttia. Se oli yksi niistä monista lähipururadalla juostuista lenkeistä ennen Vauhtisammakon juoksukouluun tutustumista. Huomasin myös, että tuolloin alkuun käytin Suunnon urheilukelloa lähes kaikessa liikkumisessa, kun se nykyään on lähestulkoon vain juoksussa ja pyöräilyssä mukana. Jatkossa on tarkoitus ottaa se taas käyttöön ihan kaikessa liikunnassa.

Mobiiliversion 30 päivän yhteenveto

Ja vielä hieman tarkemmin listattuna


Juoksutekniikkatreenien ja 100m vetojen dataa

Saman treenin reitti, ympyrää mentiin


Tämä Suunnon Movescount on oikeastaan urheilupäiväkirja netissä, johon voi siis tallentaa omia treenejä suoraan urheilukellosta. Treenin jälkeen vain kello kiinni koneeseen ja data siirtyy. Näin siis omassa kellossani. Miehelläni on omassa Suunnon Spartan Ultrassa Bluetooth-yhteys, joten hän saa datan siirtymään huomattavasti helpommin. Itsellänikin on pikkuhiljaa tulossa eteen kellon vaihto uudempaan versioon.
Movescount-tilin voit pitää joko yksityisenä, josta vain sinä näet treenisi tai sitten julkisena, jolloin seuraajasi voivat myös nähdä ne. Alkuun luodaan oma tili, johon halutessaan voi tallentaa omat tiedot, kuten esim. pituuden, painon, leposykkeen, maksimisykkeen ja voit valita valmiiksi lajeja, joita haluat tallentaa. Voit myös kirjoittaa esittelyn itsestäsi muita käyttäjiä varten ja lisätä palveluun valokuvia lenkkien varrelta jos haluat jakaa mahtavaa fiilistäsi tai upeita maisemia.
Oma profiilini on nykyään julkisena ja sieltä voit käydä katsomassa vaikka juoksureittivinkkejä jos liikut Turun seudulla. Satunnaisia juoksuja löytyy myös mm. Forssasta, tarkemmin Suvi-illan puolimaratonin ja 10 km reitit, Helsinki City Runin tämän vuotinen lenkki sekä Tallinnan Maratonilta puolikas parin vuoden takaa ja maratoni viime syksyltä. Tallinnan reitti toki muuttuu täksi vuodeksi, joten sen mukaan ei kannata lähteä kisaa juoksemaan :)

Movescount on hyvä tapa myös seurata omaa kehitystä ja sieltä pääset hakemaan vaikka koko edellisen kuukauden liikutut matkat ja ajat, kulutetut kalorit ja vaikka mitä tietoa. Itse haluan seurata omaa kehitystä ja verrata edelliseen vuoteen sekä kuukausia toisiinsa. Näkee hyvin milloin on oltu sairaana, milloin on treenattu jotain kisatapahtumaa varten ja miten on valmistauduttu viimeisen viikon ajan mihinkin tapahtumaan.

Pyörälenkin data

Ja kesken jääneen matkan reittikartta


Yksi Movescountin ominaisuuksista joita käytän paljon on lämpökartat. Niiden avulla voi suunnitella treenejä ja liikkumista eri muodoissa. Viime aikoina, kun ollaan ihastuttu polkujuoksuun on tullut haettua vinkkejä muiden juoksuista ja katsottu sieltä reittejä.
Avaat vain lämpökartat, haet oikean paikkakunnan, jolta olet lähdössä juoksemaan ja voit ladata reitin omaan Suunto urheilukelloosi. Helppoa, ei tarvitse turhaan lähteä itse etsimään reittejä, kun voit kellosta seurata mihin suuntaan pitää kulkea ja jos reitin alkuperäinen tallentaja ei ole kierrellyt polkuja etsiessään ei sinunkaan tarvitse kierrellä ylimääräisiä.

Lämpökartta, josta näkee myös oman sijaintinsa


Täällä Turun seudulla on paljon polkuja, joita pitkin voi juosta eripituisia lenkkejä. Me ollaan tämän vuoden puolella käyty Kurjenrahkan eri reittejä juoksemassa ja ihan lähimetsistäkin on löytynyt hyviä mäkisiä maastoja. On kaikenlaisia matkoja reilusta 10 kilometristä yli 30 kilometriin.
Lämpökarttaa tutkiessa saa huomata, että meillä on vielä paljon polkuja koluamatta.
Movescountin kartoista löytyy toki muitakin kuin polkujuoksureittejä. Esimerkiksi itselläni on tallennettuna myös Vauhtisammakon treenilenkit, työmatkapyöräilyä, muuta maantiepyöräilyä ja ihan maantiejuoksuakin. Huomasin myös, että triathlonreittejäkin on karttaan tallennettuna.

Suunnon Movescount on myös hyvä apu lomamatkalla liikkuessa. Haet vain oman lomakohteesi kartan, valitset lajin ja tutkit miten muut ovat seudulla liikkuneet. Meidän syyskuun lomareissua varten löysin jo muutamia reittejä, joita voisi lähteä tutkimaan Como-järven seudulla.
Lisäksi Movescountissa voit luoda omia harjoitusohjelmia tai käyttää palvelussa jo valmiina olevia ohjelmia. Sieltä löytyy aloittelijalle oma treeniohjelmansa ja esimerkiksi puolimaratonille tai triathlonille tähtäävälle omansa. Voit hakea tapahtumia sekä samanhenkisiä liikkujia ja luoda oman ryhmän, jonka jäsenet voivat tallentaa omia treenejään ryhmän profiilin alle.

Treenistä voi myös lisätä kuvan halutessaan


Movescount-palvelu on käytettävissä myös mobiilina ja itselläni se onkin ladattuna IPhoneen. Esimerkiksi metsässä juostessa voit tarkistaa, että olet oikealla reitillä, jos olet epävarma etkä ole muistanut tallentaa reittiä urheilukelloosi. Saat sovelluksesta esille kartan, joka näyttää sijaintisi, sekä ympäristön polut ja reitit.

Yhteenvetona vielä Movescountin ominaisuuksia koottuna:

  • oman kehityksen seuraaminen
  • treenien suunnittelu
  • lajikartat
  • ryhmien luominen
  • mobiilisovellus
  • reittivinkit
  • treeniohjelmat
  • viikko-, kuukausi- tai vuosiyhteenveto

Nyt löydät myös Vauhtisammakon Movescountista, täältä. Käy kurkistamassa, miten me Vauhtisammakolla treenataan!
Jatkossa minun treenini Vauhtisammakon Suunto Community lähettiläänä löytyvät oman profiilini lisäksi edellä mainitun linkin kautta.


(Yhteistyössä Suunto ja Vauhtisammakko)

torstai 8. kesäkuuta 2017

#tbt Budapest - Matkailu avartaa

Melkein unohtui yksi suosikkikohteista, jossa on tullut käytyä pari kertaa.
Ensimmäinen reissu tehtiin kesällä 2012 ja toinen olisiko ollut heti seuraavana vuonna. Ihana keskieurooppalainen kaupunki vei mukanaan sen ihanan ilmapiirin ja edullisuuden takia.

Budapest illan hämärtyessä

Myös Budapestiin pääsi ainakin vielä tuolloin suoraan Turusta ja vielä Wizzairin edullisilla hinnoilla. Hotellit sai myös varattua erittäin edullisesti ihan keskustasta.
Budapestissa on oikeastaan kaksi keskustaa joka jakautuu sen mukaan kummalla puolella jokea ollaan. Buda on läntisellä puolella ja Pest itäisellä. Joki joka halkoo tätä kaunista kaupunkia on Tonava, jota myös kaunoiseksi on kutsuttu. Vaikeaa ensimmäisellä matkalla oli päättää kummalta puolelta varataan yöpymiset ja päädyttiin tasaisemman Pestin puolelle.
Oltiin jo ennalta tutkittu, että kaupungin julkinen liikenne toimii hyvin ja niin se toimikin. Busseilla tai metrolla sai kulkea vapaasti, kun osti itselleen kortin. Ja tuo kortin ostaminen kannatti, koska hinta oli huokea ja kaupunki levittyi aika laajalle alueelle.


Kuninkaanlinnan puutarhaa

Kuninkaanlinna 

Kalastajalinnake

Pestin puolella on useita ihania ravintoloita ja kahviloita, joissa voi istuskella ja katsella maailman menoa. Ruoka on erittäin maittavaa, kunhan pysyy poissa perinteistä pihviä ja ranskalaisia tarjoavista paikoista. Lähellä joen vartta kulkee myös kävelykatu Vaci Utca, jolta löytää parhaat kahvilat ja kun kulkee sen päästä päähän, tulee toisessa päässä vastaan suuri Kauppahalli ja toisessa päässä kävelykatu päättyy toriaukeamaan, Vörösmarty Teriin, jonka laidalta löytää yhden Budapestin tunnetuimmista kahviloista, Gerbeaudin.
Hieman loitompana joen rannasta Pestin puolella on yhdeksi maailman kauneimmista kahiloista kutsuttu New York Café, joka sijaitsee yli 100 vuotta vanhassa rakennuksessa ja muistuttaa loistokkuudellaan 1920-luvun hienostokahvilaa. Kahvilan sisustus on prameaa kultaa ja tummaa puuta.
Pestin puolelta löytää myös tunnettuja muotiliikkeitä, kuten Guccia, Pradaa ja muita ihanuuksia. Jokaisen liikkeen ovella seisoo vartija, joka avaa oven erikseen jokaiselle asiakkaalle. Ostoskadulta voi matkaa jatkaa vielä kauemmas joen rannasta, jolloin pääsee yhteen Budapestin suurimmista kylpylöistä, kauniiseen kaupunginpuistoon ja eläintarhaan. Kaikki tutustumisen arvoisia paikkoja.


Vaci Utca


Tonavan toisella puolella sijaitsee tasaisen Pestin vastakohta, kukkulainen Buda. Budan puolelle pääsee ylittämällä jonkin useista toinen toistaan upeammista silloista tai joen alittamalla metrolla. Toinen puoli on vähintään yhtä vaikuttava kuin Pest, mutta kuitenkin Budan puolella on niukemmin ravintoloita ja hotelleja. Ainakin omasta mielestäni, vaikka se voi johtua siitä, että vietimme huomattavasti enemmän aikaa Pestin puolella.
Ensimmäinen, jonka itse näin Budan puolelta on linnavuorella sijaitseva suuri kuninkaanlinna, jonka lähistöltä löytyy kalastajalinnake. Muita nähtävyyksiä Budan puolella on esimerkiksi Gellertin vuori ja Matiaksen kirkko.
Näköala on aivan mahtava ja iltaisin väki kokoontuu Gellertvuorelle auringonlaskua ihailemaan. Aurinko laskee vuoren taakse ja värjää vastapuolen punertavaksi ja lopulta, kun aurinko laskee, syttyvät Pestin puolella lukuisat valot, joista kauneimmat ja mahtavimmat on varmaan parlamenttitalon valot.

Kuninkaanlinnan upea iltavalaistus

Keskeltä Tonavaa löytää myös ihanan vihreän saaren, jota voi kierrellä vaikka koko päivän ajan. Margitsaarella sijaitsee myös hotelli ja saarta kiertää juoksurata. Kauniissa puistoissa voisi kierrellä tai istuskella pidempäänkin. Kukkaistutukset ovat toinen toistaan upeampia.
Margitsaarella järjestetään joka kesä myös musiikkifestarit, jotka kuulemma ovat käymisen arvoiset. Itse ollaan oltu Budapestissa molemmilla kerroilla väärään aikaan, joten meiltä festarit on jääneet väliin.

Margitsaaren suihkulähde

Margitsaari


Kuvat kertovat taas enemmän kuin sata sanaa, joten en tämän enempää selosta meidän reissuista vaan jokainen saa itse lähteä tutustumaan ihanaan Budapestiin. Ja koska näillä reissuilla ei tullut mitään pahempia kommelluksia, en pääse niilläkään hauskuuttamaan tällä kertaa ;)

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Juoksu - mitä se minulle tarkoittaa

Juoksu tuli mukaan mun elämään puolivahingossa vitsin takia. Siitä läpällä heitetystä haasteesta tulee loppukesästä, vai oliko se alkusyksyä, kuluneeksi jo 4 vuotta. Kaivoin kaapista varmaan 10 vuotta vanhat lenkkarit, jotka oli jostain marketista ostetut. Ekalla lenkillä mentiin pääsääntöisesti kävelyvauhtia ja juoksua vajaan 3 kilsan matkasta oli ehkä 200 metriä. Kunto oli todella pohjalla enkä jaksanut yhtään.



Kuukauden ehkä hölköttelin vanhoilla tossuilla, kunnes päätin, että jos tätä meinaa jatkaa niin pitää saada uudet juoksukengät. Menin urheiluliikkeeseen katsomaan valikoimaa. Mitään sen enempää juoksusta tai sen varusteista tietämättä, valitsin omasta mielestäni kivan näköiset juoksukengät. Myyjää ei näkynyt lähistöllä, enkä jaksanut jäädä odottamaan, joten ostin ne joista ulkonäön perusteella tykkäsin.
Se taisi olla virhe.. Muutaman lenkin jälkeen alkoi penikat vaivata ja juoksu tuntui tukalalta. Aloin jo epäillä itseäni ja mietin olisiko turha jatkaa juoksua. En mä kuitenkaan sitä puolimaratonia jaksa juosta reilun puolen vuoden kuluttua. Juoksu meni tauolle.
Muutaman viikon kuluttua kaivoin juoksukengät taas kaapista ja uusi yritys. Nyt jaksoin juosta yhtämittaa ehkä kilometrin. Sykkeet huiteli varmaan jossain taivaissa. En osaa sanoa, koska mittaria ei ollut vielä tuolloin. Kuitenkin oli taas kiva juosta ja into löytyi uudestaan.
Tuli marraskuun alku. Sairastuin keuhkokuumeeseen. Lääkäri määräsi pakkolepoon. Ei juoksua pariin kuukauteen ainakaan eikä mitään muutakaan keuhkoja rasittavaa. Se oli siinä se treeni.
Tammikuun lopulla kävin juoksemassa pari kertaa, mutta liukkaalla kelillä juoksu ei luonnistunut ollenkaan. Heitin hanskat tiskiin. Sairastuin flunssaan helmikuun alussa. Kierre seurasi maaliskuun alkuun.
Maaliskuun puolivälissä päätin, että nyt alkaa treeni uudestaan, koska olin jo ilmoittautunut ensimmäiselle puolimaratonille, joka olisi jo kesäkuun puolivälissä. Kävin muutamilla lenkeillä ja huomasin, että kivaahan se oli ja kuntokin kasvoi. Kävin miehen kanssa juoksemassa ja nyt kävelin vain pienen murto-osan lenkeistä.
Huhtikuussa pääsin mukaan Vauhtisammakon muutaman kerran tekniikkakurssille, josta jatkettiin toukokuun lopulla Vauhtisammakon kesäkaudelle. Puolimaratoni tuli ja tavoite oli päästä maaliin ja mielellään alle 2:30:00. Pääsin maaliin juosten ja ajassa 2:23:xx olin enemmän kuin tyytyväinen.

Vetotreeniä lähikentällä


Sillä tiellä ollaan edelleen ja nälkä kasvaa syödessä. Vauhtisammakon treeneissä käydään molemmat edelleen ja kisoja on kalenterissa joka vuodeksi enemmän kuin tarpeeksi. Tuon ekan puolikkaan jälkeen on tullut juostua useampi puolikas, yksi maratoni ja yksi polkujuoksukisa. Tavoitteena on ehkä ensi kesänä juosta joko ensimmäinen polkumaratoni, ultramatka tai ehkä lyhyt triathlon sprintti. Triathlonin toteutuminen riippuu enemmänkin siitä, miten nopeasti opin vapaauinnin tekniikan. Tekniikkakurssi on edessä heinäkuussa, mutta vain lyhyenä 5 päivän kurssina. Jos yhtään tykkään siitä niin jatkan syksyllä pidemmällä kurssilla.
Ainoa hidaste joka tällä matkalla on tullut vastaan, on vuosi sitten diagnosoitu rasitusastma, jonka kanssa olen kamppaillut viimeisen vuoden. Periksi en aio antaa, vaan jatkan juoksua, koska se myös vahvistaa keuhkoja. Nyt lääkitys vaikuttaisi olevan aika hyvällä mallilla ja nuo tämän kevään flunssakierteet on takana päin. Vielä kun siitepölyaika päättyy on vielä parempi.

Ekalla maratonilla 


Miksi sitten juoksu vei mukanaan näin pahasti ja miten siitä tuli mulle enemmän kuin harrastus, siitä tuli elämäntapa.
Ensinnäkin huomasin, että kunto parani nopeasti ja olin energisempi. Kunnon juoksutreenin jälkeiset endorfiinit valtasivat.
Toiseksi, mikä sen kivempaa kuin juosta porukassa. Saa höpistä niitä näitä samalla, kun kunto kasvaa. Paitsi että aina ei vaan jaksa höpistä, kun mennään niin kovaa :D Yksin juostessa saa purkaa ajatuksia ja vaikka suunnitella tulevia juoksuja tai muita treenejä. Yhteislenkeillä ja juoksukoulun treeneissä tulee kuitenkin otettua itsestään irti enemmän. Yksin juostessa tulee kiusaus lyhentää lenkkiä tai hidastaa vauhtia paljon helpommin kuin jos menee isommalla porukalla. Ainakin mä saan itsestäni niin paljon enemmän irti yhteistreeneissä.

Juoksu on myös helppo harrastus, sillä juoksemaan pääsee suoraan omalta kotiovelta tai vaikka työpaikalta. Ajankäytöllisesti tehokas liikuntamuoto. Perheissä joissa lapset harrastavat jotain ja vanhemmat kuskaavat heitä harrastuksiin, jää usein vanhempien harrastukset vähemmälle. Juoksemaan on helppo lähteä myös urheiluhallin parkkipaikalta, lenkkarit vaan mukaan ja menoksi. Riittää, kun varusteena on hengittävät vaatteet ja hyvät juoksukengät.
Juoksemaan voi lähteä melkein kaikissa keliolosuhteissa ja kaikkina kellonaikoina. Vieraaseen kaupunkiinkin on mukava tutustua lenkkeillen. Itse aiemmassa työpaikassani kävin välillä toisessa kaupungissa parin päivän reissulla ja tuolloin oli lenkkarit aina mukana.

Nyt kun juoksua on jo huomattavasti enemmän takana ja kilometrejä on kerätty tuhansia, on siitä tullut itselleni arjessa mukana kulkeva tapa.


maanantai 5. kesäkuuta 2017

Viikko 22 ja sen treenit

Toukokuu vaihtui kesäkuuhun ja treenit kohti kesän koitoksia jatkuu.
Eilen aamupäivällä lähdettiin miehen kanssa ekalle pitkälle pyörälenkille maantiepyörillä. Tarkoituksena oli pyöräillä kaunista maaseutureittiä hieman yli 70 km ja ajatuksena oli selvitä reissusta 3,5-4 tunnissa.

Maaseutupyöräilyä


Reitti oli suunniteltu Suunnon Movescountin kautta ja se lähti kotoa kohti Naantalia. Matka kulki Naantalista Merimaskuun, Askaisiin, Lemun kautta Maskuun ja Nousiaisiin, josta taas palattiin Maskun kautta kotiin. Matka sujui leppoisasti välillä pysähtyen maisemia ihailemaan ja tankkaamaan energiaa. Leppoisasti aina melkein Askaisten keskustaan saakka. Noin 5 kilsaa ennen keskustaa huomasin, että eturengas käyttäytyy hassusti ja tarkemmin kun vilkaisin huomasin, että tyhjähän se oli. Ensimmäinen pitkä reissu ja heti rengasrikko. Onneksi mukana oli varakumit ja työkalut niin päästiin vaihtamaan rengasta. Ihan mutkattomasti sekään ei sujunut, kun ensimmäistä kertaa siinä hommassa oltiin ja saatiin vaihtamisessa kulumaan hieman pidempi tovi.

Huoltotöitä


Lopulta päästiin jatkamaan matkaa ja palkittiin itsemme seuraavan kaupan kohdalla jäätelöillä, jotta jaksaa loppumatkan polkea. Välillä matka rullasi helpommin, mutta paikoitellen oli vähän liiankin kova vastatuuli. Yritettiin vuorotellen miehen kanssa olla etukuskina halkomassa tuulta, niin toinen sai hieman helpotusta.
Kun sitten taas suunnilleen 6 kilometriä ennen kotia alkoi pyörä taas tuntua oudolta ja ajattelin, että ei nyt taas. Ja kyllä vaan... Eturengas tyhjä toisen kerran samalla matkalla. Mies kertoi lukeneensa jostain, että maantiepyöräilijälle tulee 2-3 kertaa kesäkauden aikana rengasrikko. Omalta kohdalta ne pitäisi sitten olla jo ohi, eikö vaan? :D
Onneksi oli noin lyhyt matka kotiin niin mies jatkoi pyöräilyä ja haki kotoa auton. Pyörä auton kyytiin ja autokyydillä loppumatka.
Kotona sitten opettelin itse vaihtamaan sisäkumin. Vanha pois ja uusi tilalle, aikaa meni noin 10 minuuttia. Aika hyvin ensikertalaiselta, vaikka itse sanonkin :)

Vähän mäkitreeniä poluilla


Mitä muuta treeniä on viikon aikana tehty? Ainakin juostu ja käyty salilla. On lepopäiviäkin ehditty pitämään.

Maanantai, lepopäivä

Tiistai, salitreeni

  • kyykyt, 5x40 kg / 5x50 kg / 5x55 kg
  • boxihypyt, 3x5
  • kickback taljalla, 3x10 / 7,5 kg
  • tasajalkaloikat, 3x5
  • istumaan nousu, 3x10
  • lankkukierto, 2x10+10
Keskiviikko, juoksu Vauhtisammakon treenit
  • 0:58:12 h / 6,33 km
Torstai, salitreeni
  • pystypunnerrus tangolla, 3x5 / 20 kg
  • vipunostot eteen, 3x10 / 5 kg
  • vipunostot sivulle, 3x10 / 4 kg
  • ojentajatalja, 10x15 kg / 8x17,5kg/ 8x17,5 kg
  • pystysoutu, 3x10 / 10-15 kg
  • yläselkä, 3x10 / 20 kg
  • vatsat, 3x10
Perjantai, työmatkapyöräilyt
  • 1:20:00 h / n 24 km

Lauantai, polkujuoksu
  • 1:10:18 h / 7,83 km
salitreeni
  • askelkyykky, 3x10+10 / 5kg
  • pakaranosto, 3x10 / kehonpaino
  • kickback, 3x10+10 / kehonpaino
  • lankkukierto, 3x10+10 
  • jalkaprässi, 10x20 kg / 2x10/30kg
  • reiden ojentajat, 10x20 kg, 10x22,5 kg, 10x25 kg
Sunnuntai, pyöräily
  • 2:57:47 h / 65,4 km
  • keskinopeus 22,1 km/h
Näiden treenien lisäksi tuli lähes joka ilta tehtyä kehonhuoltoa jossakin muodossa.

Treenin jälkeiset palkkarismoothiet


Mitenkäs teidän muiden treenit on sujuneet menneellä viikolla ja mitä on suunniteltuna tulevalle viikolle?



sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Puolimaratonien aikaa

Forssan Suvi-ilta on edessä kahden viikon kuluttua. Siellä seistään neljättä kertaa lähtöviivalla ja odotetaan lähtölaukausta. Kaksi puolimaratonia ja yksi kymppi on ennestään takana miehen kotikaupungin tapahtumasta. Niistä voit lukea täältä, täältä ja täältä
Tänä vuonna juostaan puolimaratonit ja nähtäväksi jää kuinka hyvin Forssan reitti meitä kohtelee :)
Reittihän on mitä mahtavin kannustusjoukkoineen ja maisemineen. Liikoja en vieläkään lähde odottamaan kevään sairastelujen jälkeen ja minulle melkein riittää, kun alitan HCR:n ajan. Muut ajan parannukset on aina bonusta :)

Forssan Suvi-illan kympin jälkeen


Kaksi viikkoa Forssan Suvi-illan jälkeen on edessä kotikisa, Paavo Nurmi Maraton. Muistan, kuinka ekalle Paavolle lähdin tuon vuoden 2015 Forssan Suvi-illan keskeyttämisen jälkeen vain hakemaan maaliin juostua kisaa ja juoksinkin siellä uuden ennätyksen. Lähdin tuolloin tutun jäniksen matkaan ja jossain vaiheessa irtaannuin porukasta ja lähdin juoksemaan omaa juoksua. Fiilis oli mahtava. 
Viime vuonna juoksin Paavolla ekaa maratonia, joka keskeytyi astmakohtaukseen noin 26 km kohdalla. Tuon maratonin rapsan voi lukea täältä

Paavo Nurmi Maratonin lähtö 2016


Tänä vuonna Paavo Nurmi Maratonilla on osittain uusi reitti. Viime vuonna jo reitti oli ohjattu kävelykadun kautta Puutarhakadulle, jolloin reitin alkupätkälle saatiin lisää kannustajia. Tänä vuonna lähdetään kävelykadulta kohti jokivartta ja juostaan Aurajoen rantaa keskustasta Turun linnan suuntaan, ennen kuin taas kurvataan kohti ihania Ruissalon maisemia. 
Ruissalossa saadaankin taivaltaa muutama kilometri ennen kuin käännytään takaisin kohti satamaa ja keskustaa. 
Vauhtisammakon jänikset on olleet mukana Paavolla jo useampana vuonna ja niin myös tänä vuonna. Itse menen juoksemaan kisaa puolikkaalle, mutta mies lähtee sammakkojänikseksi. Omalta osaltani juoksu taitaa mennä fiilistelyjuoksuksi, koska kaksi viikkoa myöhemmin olisi edessä 30 km polkujuoksu Ylläksellä. 

Paavo Nurmi Maraton täyttää tänä vuonna 25 vuotta ja lähes 4000 juoksijaa lähtee matkaan 1.7. joko kympille, puolikkaalle tai maratonille. Lähtekää mukaan juoksemaan! 
Oletko muuten jo nähnyt minun ja mieheni Paavo-kutsun tapahtuman Facebook-sivulla? Jos et, niin katso se täältä julkaisupäivämäärä 31.5.