Kaunis kiitos!



Tämä kiitos on kaikille teille uskollisille lukijoilleni, jotka kerta toisensa jälkeen palaatte blogiini. Kiitos on osoitettu myös kaikille teille, jotka satunnaisesti löydätte tänne lukemaan. Olette kaikki yhtä tärkeitä!

Ilahduin ja voin myöntää, yllätyin viime viikolla, kun löysin blogini listattuna Suomen suosituimpien blogien joukosta, treeniblogien kategorian top 10:stä. Olin päivän pari aiemmin nähnyt Instassa, kun Martina Aitolehden blogi oli listattu kaikkien kategorioiden blogien ykköseksi samalla sivustolla. Menin tutkimaan mitä muita blogeja sieltä löytyisi, jos vaikka uusia luettavia. Yllätys oli aikamoinen, kun tutkin treeniblogien kategoriaa ja siellähän se oman blogin nimi oli! Eikä missään huonossa seurassa lainkaan :)



En todellakaan osannut ajatella neljä vuotta sitten, kun aloin kirjoittamaan, että ensinnäkään kirjoittaisin vielä vuosien kuluttua tai että se voisi tuollaisella listalla olla mukana.

Mistä tämä blogi sitten sai alkunsa?
Sen tarina alkaa lähes samoista ajoista kuin juoksuharrastukseni. Lokakuussa 2013 kirjoitin ensimmäiset postaukseni ja alkuun tekstejä tuli vähemmän kuin nykyään. Mukana ei ollut edes kuvia.

Alun alkaen ajattelin kirjoitella blogiin siitä miten treenaan kohti ensimmäistä puolimaratonia. Töissä sain kahvitauoilla kertoa treenien etenemisestä useaan kertaan, kun aina paikalle tuli joku joka ei vielä ollut kuullut niistä. Alkuun laitoin Facebook-seinälleni päivityksiä juoksu- ja salitreeneistä, mutta en halunnut täyttää feediä pelkästään treenijutuilla ja halusin olla armollinen niitä kavereitani kohtaan joita ei välttämättä treenit kiinnostaneet.
Joku työkavereistani heitti yhdellä kahvitauolla, kun sain kertoa samasta treenistä taas kerran useaan otteeseen, että mitä jos alkaisit kirjoittaa blogia. Ensimmäinen reaktio oli, että no en kai nyt minä voi. Kuka sitä lukisi mun treeneistä? Itse olin siihen mennessä törmännyt vain parikymppisten fitnessblogeihin ja joihinkin sisustus- ja kauneusblogeihin. Aktiivisesti luin silloisen työkaverini Monan blogia sekä yläasteajoilta kasvotutun, sittemmin Tukholmaan muuttaneen Veeran blogia. Pikkuhiljaa mukaan listalle pääsi muitakin blogeja ja löysin useamman myös juoksua käsittelevän blogin.
Pyörittelin ajatusta omasta blogista varmaankin kuukauden päivät. Tein jossain vaiheessa aloitussivun valmiiksi ja leikittelin ajatuksella. Lopulta sanoin mietteistäni ääneen miehelleni, joka kannusti aloittamaan.
Alkuun kerroin blogistani vain muutamalle tutulle enkä pahemmin edes mainostanut sitä. Varovasti joskus otin sen puheeksi ihan kuin olisin jostain syystä häpeillyt kirjoittavani blogia. En tiedä miksi olisin. Joskus sain kuulla, että bloggarit vain haluavat ilmaisia tuotteita ja siksi kirjoittavat. Itselläni ei ollut edes käynyt mielessä kaupallistaa blogiani. Vasta, kun sain hyvää palautetta kirjoituksistani ja ensimmäisen kaupallisen yhteistyön vähän kuin vahingossa, ajattelin, että miksei sitä voisi yhteistöitäkin tehdä.
Mietin missä menisi rajat, mitä en haluaisi tuoda esille blogissani. Päätin, että yhteistöiden on liityttävä jotenkin blogini teemaan, treenaamiseen. Ensimmäisiä yhteistöitäni taisi olla yhteistyö Forssan Suvi-illan kanssa. He jopa tekivät minusta jutun tapahtuman lehteen, joka jaettiin jokaiselle tapahtumaan osallistuvalle. Otsikkona oli tuolloin "nollatasolta puolimaratoonariksi. Suvi-illassa juoksin ensimmäisen puolikkaani kesäkuussa 2014 vain muutaman kuukauden juoksu-uran jälkeen. Lehti on tallessa vieläkin ja tapahtumassa ollaan oltu mukana joka vuosi tuon jälkeenkin.

Jossain vaiheessa siirsin blogini hetkeksi Bloggerista Lilyn puolelle, mutta lopulta siirsin sen takaisin Bloggeriin. Syitä oli monia sillä hetkellä enkä tiedä oliko sekään oikea vaihtoehto. Nyt joka tapauksessa minut löytää Bloggerista ainakin toistaiseksi.

Noin puolitoista vuotta sitten aloin tehdä enemmän yhteistöitä ja niitä onkin ollut useita. Suurin osa on ollut erittäin hyviä ja mukavia tehdä. Mahtuu mukaan toki pari hutilyöntiäkin, joista jäi paha maku suuhun, mutta tietää ainakin, että jatkossa miettii tarkemmin mihin lähtee mukaan ja mitkä jättää väliin. Olen kuluneen puolen vuoden aikana sanonut kiitos, mutta ei kiitos pariin yhteistyöhön, joiden kautta olisin varmasti saanut lisää lukijoita ja näkyvyyttä, mutta en kokenut, että minun blogini olisi juuri se oikea paikka kyseisille tuotteille tai palveluille. Yksi olisi vaatinut niin paljon aikaa pitkällä ajanjaksolla, että jouduin kieltäytymään, koska en usko, että aikani olisi riittänyt. Jos teen yhteistyötä niin haluan, että yritys saa parhaan mahdollisen mainostuksen kauttani eikä mitään puoliksi sinne suuntaan tehtyä.

Pikkuhiljaa on blogini lukijakunta laajentunut ja olen tuonut sitä myös enemmän esille erilaisissa portaaleissa. Blogilla on oma Facebook-sivunsa ja Instagram-tilinsä, joissa molemmissa on ihan mukavasti seuraajia, mutta mukaan mahtuu vielä uusiakin. On aina yhtä ihanaa, kun saa ilmoituksen uudesta kommentista blogissa, Facebookissa tai Instassa. Joku on käynyt lukemassa tai nähnyt kuvani. Joku haluaa kertoa myös minulle pitävänsä tekstistäni tai kuvistani. Olen jopa saanut kasvokkain kommentteja juoksutapahtumissa ja yksi juoksukoululainen kertoi saaneensa inspiraatiota omaan treenaamiseensa blogijutuistani. Nämä asiat ovat niitä miksi haluan edelleenkin jatkaa kirjoittamista.
Haluan kirjoittaa teitä varten. Jakaa vinkkejä treeneistä ja motivoida silloin, kun treenit tuntuvat raskailta. Haluan kertoa tekemisestäni todenperäisesti, siksi kerron myös epäonnistumisista ja siitä miltä tuntuu, kun lääkäri määrää treenikiellon. Kerron teille myös muusta arjestani aina välillä, jotta kukaan ei pääsisi epäilemään etten tekisi mitään muuta kuin treenaisi :D

Kiitos siis vielä kerran teille kaikille, jotka olette kulkeneet mukanani joko alkumetreiltä saakka tai olette tulleet mukaan matkan varrella. Toivottavasti jaksatte jatkossakin lukea tarinoitani treeneistä ja kaikesta sen ympärillä :)

Ihanaa viikkoa kaikille!




Kommentit

  1. Vautsivauuu! Onnea! Juoksupöhinää on aina kiva lueskella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täältä sitä juoksupöhinää löytyy :D

      Poista
  2. Löysin blogisi viime viikolla. Tämä päivitys oli kiva, kun kerroit miten blogisi on edennyt. Kiitos kivasta blogista.

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon! Olen kerännyt juoksublogilistaa itselleni jo jonkun aikaa ja todennut, että tasaisesti päivittyviä ja hyvin kirjoitettuja (ml. kielioppi) blogeja ei ole kovin paljon. Hyvä, että sinulla on mietityt periaatteet yhteistyökumppanuuksiin. Hyvää kevään odotusta ja kepeitä askelia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari ja kiva, kun olet mukana lukijoissani :)
      Ihanaa kevään odotusta myös sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fatbike eli läskipyörä on varma valinta maastoon kuin maastoon

Tärkeimmät saliliikkeet juoksijalle

Viikon treeninä vauhdikas puolimaraton