Heleä Training

Nauru pidentää ikää kuulemma. Ja jos ei oikeasti pidennä niin kyllä se tekee elämästä niin paljon mukavampaa. Älä vaan puhu mulle Suomalaisen perusluonteeseen kuuluu skeptisyys ja synkkyys. Bussissa halutaan istua mieluiten yksin, laitetaan laukku viereiselle penkille ja tuijotetaan ikkunasta ulos ettei vaan kukaan voi katseellaan vihjata haluavansa siihen istumaan. Hississä tuijotetaan lattiaan, ettei vaan tarvitse tervehtiä kanssamatkustajia ja ulkomailla hakeudutaan ensimmäiseksi baariin jossa on suomalainen henkilökunta. Hinnalla millä hyvänsä Mutta löytyy paikka jossa suomalaiset kokoontuvat sankin joukoin ja voivat olla välillä liiankin lähellä toisiaan. Samassa paikassa tulee meistä esille myös hieman röyhkeyttä ja omaa etua puolustetaan vaikka tönimällä muita. Se paikka on jono. Uuden liikkeen avajaiset joissa 100 ensimmäistä saa ilmaisen ämpärin. Ajan juuri siihen liikkeeseen vaikka 20 kilsaa enkä oikeasti edes tarvitse sieltä mitään. Ehkä ämpärissä on jotain tuo...

Eilen illalla katsoin mieheni kanssa netistä jo aiemmin viikolla tv:stä tulleen Sarasvuon. Jakso on puhuttanut paljon lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja oikeastaan joka puolella.  Arvannettekin, että kyseessä on Pekka Hyysalon haastattelu, joka sai itseni ainakin liikuttumaan ja herätti aika hyvin.  Kaveri oli 20 vuotiaana yksi maailman parhaita freestyle laskijoita, kunnes yksi lasku, yksi hyppy muutti kaiken, koko nuoren miehen elämän.  Hyppy meni siis pieleen, Pekka tuli alas sivuttain ja löi päänsä. Kypärä halkesi ja Pekka sai vakavan aivovamman. Hän oli koomassa 17 vuorokautta eikä vanhemmille annettu mitään lupauksia tulevaisuudesta ja kävelemään Pekan ei pitänyt pystyä ainakaan pariin vuoteen ilman kuntoutusta. Kuitenkin rautaisen asenteensa ja periksiantamattomuutensa avulla hän käveli jo kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta. Suksille hän nousi 11 kuukauden kuluttua. Nyt Pekalla on tavoitteena juosta maratoni ennen kuin täyttää 30.  Tuota ohjelmaa k...

... ei vaan väärät varusteet. Tekosyitä löytyy varmaan monia jos ei jostain syystä huvita lähteä vesisateessa lenkkipolulle rämpimään.  Viikonloppuna juuri luin Facebookista kun Jutta Gustafsberg kyseli, että mikä saa ihmiset ulos vesisateella.  Itseni kohdalla se on ehkä enimmäkseen tuo puoliso, joka ei anna pahemmin vaihtoehtoja. Ja toiseksi, onhan se niin, että kun sen takamuksen saa raahattua ylös siitä sohvalta, lenkkikamppeet niskaan ja tossut jalkaan, ei sitä lenkkiä kyllä mikään huono ilma pilaa. On lenkin jälkeen aika voittajaolo kun pääsee kotiin, vaikkakin likomärkänä, käy lämpimässä suihkussa ja saa kuivat vaatteet päälle.  Ainoa keli jossa itse en tule lenkkeilemään on talven liukkaat. Silloin taidan suosiolla vaihtaa lenkit spinningiin.  Onhan siinäkin tietysti yksi tekosyy olla juoksematta, mutta en haluaisi ostaa talvea varten uusia juoksutossuja. Onneksi on vaihtoehtoja.  Itse en ole todellakaan mikään expertti lenkkeilyssä tai muuten...