Heleä Training

Koska tämä on enimmäkseen juoksublogi niin nostan tämän viikon treeneistä esiin juoksutreenit. Tällä viikolla viikon avaintreeninä oli kahden raskaan juoksuharjoituksen yhdistelmä peräkkäisinä päivinä. Perjantaina teimme Vauhtisammakon   ultrajuoksukoulun kanssa treenin raskaassa maastossa, treenin kokonaisaika oli kaksi tuntia ja matkaa tuohon kertyi noin 15kilometriä, nousuakin tuli mukavat 340 metriä. Treenin teimme Vartiovuoren mukavan mäkisissä maastoissa, jonne olimme Tanjan kanssa suunnitelleet noin 1,3km pituisen lenkin jota sitten kierrettiin porukalla. Oman ryhmäni vauhti pysyi hyvin tasaisena loppuun asti eikä vauhti tuntunut hidastuvat edes ylämäissä, viimeisellä kierroksella saimme vielä jopa lisättyä hieman vauhtia. Otimme suunnitelmaksi treenissä että jalkaa saa painaa ja tuntua raskaalta, kunhan ei mene liian raskaaksi. Tuo onnistuikin aika hyvin meiltä kaikilta, ja jos alkoi menemään laikka punaiselle niin sitten oli olemassa vielä toinen ryhmä missä...

Lauantaina tuli otettua kaapista esille Lekin juoksusauvat pitkän tauon jälkeen ja suuntana oli Luolavuori, tiedossa oli 2- 3 tunnin mäkitreeni Vauhtisammakon juoksukoulun kanssa. Tunkkaus ja pitkät mäkitreenit kuuluivat koko viime talven ja kevään ohjelmaan vähintään kerran kahteen viikkoon, nyt on aika taas tauon jälkeen ottaa ne säännöllisesti ohjelmaan. Tehtiin Luolavuorelle muutama eri reitti joita pystyi menemään, toinen oli enempi polkujuoksuun suunnattu ja sinnehän itse luonnollisesti suuntasin. Oma treeni oli tarkoitus ottaa kohtalaisena, ei liian kovana mutta ei ihan mitään peruskestävyystreeniäkään. Suunnitelma piti ja treeni oli sellainen sopiva, tuosta on hyvä lähteä nostamaan tehoja jatkossa. Viime kerrasta kun tosiaan oli se reilut pari kuukautta niin maltti on valttia tuossakin hommassa. Hieman aamusella tulevan treenin keli mietitytti, mutta mitään pahempaa sadetta ei saatu päälle. Sen verran kuitenkin vettä tuli, että piti sulkea parin tunnin jälkeen polku...

Tunkkausta ja uusien varusteiden testausta joista luvassa myöhemmin lisää... Koko alkuvuoden sitä on tullut keksittyä jos jonkinmoisia syitä ja selityksiä miksi ei pysty tai ehdi tunkkaamaan. Viimeistään nyt siihen oli tehtävä muutos ja palattava taas mäkeen sauvojen kanssa. Kyllähän nuo talven liukkaat kelit ja pimeys on tarkoittanut sitä että sitä on henkisesti lipsunut aiotusta suunnitelmasta, joka siis oli että kerran viikkoon verttitonni tunkaten. Onneksi nyt alkaa päivät pitenemään ja pahimmat jäät ja liukkaudet myös mäistä väistymään, eikä yhtään liian aikaisin tulevan Karhunkierroksen haasteita ajatellen. Eilen siis tehtiin paluu tunkkaukseen ja hauskaa oli, keli oli mitä mainion eikä mäen liukkauskaan aiheuttanut mitään ylimääräisiä lipsahduksia. Toki muutaman suklaapatukka jotka olivat eväänä auttoivat motivoinnissa! Salomonin polkujuoksukengillä oltiin molemmat liikenteessä ja ilman nastoja pärjäsi kohtalaisen hyvin, toki hieman enemmän meni aikaa mitä aja...

Ylämäki on ystävä. Näin meidän juoksukoulun ohjaajat ainakin väittää :) Siihen voisi vielä lisäksi siteerata yhtä juoksukoululaista "Ylämäen jälkeen tulee aina uusi ylämäki". Ystävänpäiväsuklaat Koska tiistaina oli ystävänpäivä ja juoksutreenipäivä niin tietysti teemana oli tuo ylämäki on ystävä. Heti treenin aluksi päästiin kuitenkin ystävystymään ja tekemään lähempää tuttavuutta juoksukavereiden kanssa, kun meidät jaettiin muutamaan joukkueeseen, joissa jokaisessa oli vähintään 6 juoksijaa. Päästiin myös halaamaan juoksukavereita, vaikkei kuitenkaan niin läheisissä merkeissä kuin yleensä ystävänpäivänä. Ensimmäinen juoksuetappi nimittäin juostiin reppuselkäjuoksuna. Koko joukkueen oli pysyttävä kasassa ja koko ajan yhden oli oltava jonkun reppuselässä. Kantaja ja kannettava vaihtui, kun edellinen alkoi väsymään. Itse sain olla aika paljon reppuselässä jostain ihmeen syystä. Oli kyllä mullakin kaveri repparissa välillä :) Jäinen alusta toi kuitenkin pieniä haasteit...