Kun liikkumisesta tulee elämäntapa
Vielä reilu 3 vuotta sitten olin nainen, joka ei ollut koskaan harrastanut minkäänlaista liikuntaa, muuta kuin satunnaisesti muutamia kertoja käynyt jossain ryhmäliikunnassa. Ne kerrat on hyvin laskettavissa kahden käden sormilla. Koululiikunnasta alkoi olemaan vuosia aivan liikaa ja kaupunkilaistuttuani 8 vuotta sitten, kaikki ylimääräinen liikkuminen jäi. Lisäksi toimistotyö ei yhtään edesauttanut laiskistumista ja nuukahtunutta oloa. Siinä vaiheessa, kun kaikki mahdolliset flunssat tuli podettua ja huomasi, ettei jaksa puuskuttamatta kävellä kovinkaan pitkiä matkoja, oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni. Tuo laiskistuminen oli myös aiheuttanut ruokahaluttomuuden ja söin todella väärin, ihan kaikin tavoin. Olen aina ollut todella pienikokoinen, 154 cm pitkä (pätkä) ja paino oli huidellut aina teini-iästä tuohon päivään saakka 42-45 kg:n välillä lukuunottamatta 3 raskausaikaa, jolloin painoa tuli hurjasti lisää. Viimeisen kohdalla lisäkiloja tuli reilusti yli 20, joka on aika...