Heleä Training

4:31:xx / 42.195 km Berliinin maratonilla ei tänä vuonna tehty uutta maailmanennätystä, mutta omat maratonennätykset kylläkin. Tähän nippelitietona netistä löytynyt väittämä, että maratonilla juostu mediaaniaika oli vuonna 2016 miesten osalta 4:22:07 ja naisten osalta 4:47:40. Kolmas maratoni ja ensimmäinen (melkein) ehjä sellainen on nyt takana ja fiilis viikonlopun jäljiltä on mahtava. Lähdettiin ajoissa hotellilta kävelemään kohti lähtöpaikkaa ja pienen alkulämmittelyn jälkeen toivotettiin toisillemme tsemppiä juoksuun ja lähdettiin molemmat kohti omia lähtökarsinoita. Jarkolla lähtö oli omaa lähtöäni noin 40 minuuttia aiemmin, joten itse en pitänyt sen suurempaa kiirettä kohti starttialuetta. Olin kuitenkin ajatellut olla paikalla, kun ensimmäinen ns kuuma ryhmä lähtee kohti taivaltaan. Musiikki pauhasi ja juoksijat seurasivat toistensa valmistautumista lähtöön osa hieman hermostuneena ja osa innoissaan.  Aina, kun edellinen lähtöryhmä pääsi matkaan siirtyi seuraava ...

Berliinin maraton on jo ihan hollilla, enää muutama päivä jäljellä niin pääsee kirmaamaan pitkin Berliinin katuja. Viime vuodesta jäi karvaita muistoja Berliinin maratonista, kun kisaa edeltävänä iltana iski tauti päällensä. Nyt olisi siis aika ottaa revanssi maratonista. Viime vuonna Berliinin maraton jäi tähän, jos tänä vuonna pääsisi pidemmälle! Viime viikolla toki hieman alkoi huolestuttamaan että taasko tässä iskee jokin tauti päälle, kun verensokerit alkoivat nousta itsekseen aina aamuöisin. Tuo on ollut lähes aina varma merkki sairastumisesta, tuohon päälle kun laitetaan vielä että on ääni ollut hieman painuksissa niin sitä ehti jo miettimään että näinkö tässä taas käy, onneksi nyt tuntuu että kaikki olisi normalisoitunut ja tuo verensokereiden nousu oli jostain muusta johtuvaa, toivottavasti. Eilen tuli tehtyä viimeiset säädöt ja mietinnät myös insuliinin suhteen, päätin lähteä vähentämään perusinsuliinia ettei maratonilla arvot laske liikaa ja kisa mene vain tankkai...

joskus treeni voi olla lyhyt, mutta silti tehokas ja kehittävä.Sellainen itselläni oli perjantaina. Itsellä oli tällä viikolla perjantaina vuorossa lyhyt ja tehokas juoksutreeni. Vetoja oli vuorossa tasan kolme kappaletta, alkuun ja loppuun tuli toki hyvät lämmöt ja jäähdyttelyt. Ideana oli hieman testailla kilsan vetojen aikana miten sykkeet elää ja miten niistä palautuu. Ensimmäinen kilometrin veto oli vauhdiltaan kevyin, 4:35 min/km. Vauhti pysyi suhteellisen tasaisena koko vedon ja sykkeet oli vedossa toivotulla tasolla. Seuraavaan vetoon oli tarkoitus kiristää vauhtia noin 4:00 min /km tasolle, hieman tuosta jäin kun yksin puski tuulisella radalla, keskivauhti oli 4:09min/km. Tuossakin vedossa meno tuntui hyvältä ja syke oli oikealla tasolla vaikkakin tuuli yltyi ja tuli aika puuskissa. Viimeiseen vetoon olikin aika lisätä paukkuja. Ensimmäinen kierros tuli mentyä ehkä inan liian vauhdikkaasti mutta sen jälkeen mentiin aikalailla junan lailla tasaista puuskuttamista ...

Se on enää viisi viikkoa Berliinin maratoniin, vielä on siis hetki aikaa treenata siihen ja toivoa että pääsee ottamaan revanssin viime vuodesta. Ainakin mies on nyt paremmassa kunnossa mitä viime vuonna, eikä vähiten näiden maratonille suunnattujen vetojen. Keväällä Karhunkierroksen jälkeen otettiin hetki happea juoksusta ja tuli juostua vain fiiliksen mukaan, heinäkuusta eteenpäin onkin sitten ollut treenit enemmän suunnattu kohti Berliiniä. Joka viikko on ollut ohjelmassa vetoja, nämä eivät ole kuitenkaan olleet mitään maksimia vaan enempi niin etteivät ole olleet liian kuormittavia. Pakko todeta että alkaa tuntumaan kropassa että kehitystä on tuon myötä tullut, toki aiempina vuosina nämä ovat puuttuneet ohjelmasta täysin ja onkin tullut keskityttyä enempi pitkiin lenkkeihin. Vedot ovat vaihdelleet joka viikko hieman, alkuun lähdettiin 12 *900 metrin vedoista ja olisikohan ollut 4:50 min/km vauhdeista. Muutama viikko sitten vauhdit olivatkin jo liki nelosta. Eilen oli ...

Maailmanennätyshän siellä laitettiin uusiksi kuten oli hieman ennustettukin. Itse olin noin 10 km kohdalla, kun voittaja saapui maaliin ajassa 2:01:39 ja tieto tästä saatiin reitin varrellekin. Katsoja oli käynyt tekemässä pahvisen plakaatin, johon oli kirjoittanut New WR 2:01:39 Eliud Kipchoge ja juoksi radan vartta hihkuen. Omalta osaltani oli kyseessä toinen maratoni, edellisestä aikaa on jo pari vuotta. Tuolloin taistelin astmakohtausten kanssa maaliin, nyt onneksi astma alkaa olla hoitotasapainossa, eikä se aiheuttanut mitään ongelmia. Me saavuttiin Berliiniin jo torstaina puolen päivän jälkeen ja lähdettiin melkein heti kohti kisaexpoa, joka sijaitsi vanhalla Tempelhofin lentokentällä. Tuolloin paikalla ei vielä ollut pahaa ruuhkaa, vaan expoa pääsi kiertelemään ihan mukavasti. Käytiin hakemassa molempien kisapaketit ja tottakai shoppailtiinkin. Pari-kolme tuntia siellä pääsi vierähtämään ennen kuin lähdettiin metrolla takaisin hotellille. Kamat huoneeseen ja syömään. Perjanta...

Loma lähestyy loppuaan ja vielä viimeisinäkin päivinä on ohjelmassa juoksua. Silti juoksu ei ole vienyt lomasta kuin pienen murto-osan.  Lenkit on ajoitettu aikaiseen aamuun, jolloin lämpötilakin on ollut vielä suhteellisen siedettävä. Olen yllättynyt siitä, miten hyvin olen kestänyt kuumuutta juostessa, sillä se on aina ollut mun heikko kohta. Mitään suurta parannusta ei vielä siihenkään ole saatu aikaiseksi tämän loman aikana, mutta pikkuhiljaa. Kympin lenkkejä on täällä kuumuudessa ja mäkisessä maastossa juostu toki myös lyhyempiäkin. Salomonin juoksuliivi on tullut tarpeeseen täällä, sillä lähes kaikilla lenkeillä on ollut juomapullot tai nesterakko mukana ja voin sanoa, että vettä on uponnut litratolkulla päivittäin. Aiemmasta oppineena olen opetellut juomaan riittävästi.  In to the forest I go, to lose my mind and find my soul Loppukesästä ja syksyllä on edessä vielä kolme juoksutapahtumaa joihin osallistun ja ensimmäinen on jo reilu viikko kotiinpaluu...

Kotona flunssan kourissa maatessa on kiva saada hyviä uutisia. Ensi syksynä juostaan Berliinissä! Kerroin aiemmin, että ilmoitin itseni ja mieheni Berliinin maratonin arvontaan. Arvontaan ilmoittautuminen päättyi jo viikkoja sitten ja tänään alkoi tulla ilmoituksia hyväksytyille. Jo aamupäivästä lähtien sai lukea somessa ketkä pääsevät ja ketkä eivät. Itse jännitin koko päivän ja olin jo melkein luopunut toivosta, koska viime vuonna meille tuli sekä Lontoon maratonilta, että Berliinistä hylkäävä vastaus. Ilmoitin meidät joukkueena eli joko molemmat pääsevät tai ei kumpikaan. Samoin tein viime vuonna.  Mies oli juuri tullut töistä ja itse makasin sohvalla, kun mies hihkaisi, että "jaha me lähdetään ens syksynä Berliiniin"! Oli pakko avata omakin sähköposti ja siellä se oli, myöntävä vastaus. Ensin valtasi kauhu, sehän tarkoittaa sitä, että ens syksynä juoksen maratonin... Edellinen ei mennyt lainkaan putkeen Tallinnassa vuosi sitten. No, ainakin pitäisi tulla oma e...

Pari viikkoa sitten sain ilmoituksen Lontoon maratonin järjestäjiltä, ettei onni potkaissut arvonnassa ja paikka sinne jäi saamatta. Sinänsä en yhtään yllättynyt etten saanut paikkaa arvonnassa, sillä vuosi sitten arvontaan oli osallistunut noin 250 000 juoksijaa ja mukaan pääsi vain 50 000, joista vain 1500 Brittien ulkopuolella asuvia. Ja mitä olen lukenut somessa muiden arvontaan osallistuneiden kommentteja, ei kovin moni muukaan suomalainen tainnut saada osallistumisoikeutta. Yksi on tähän mennessä osunut silmään. Onnittelut hänelle! :) Kun tuo ilmoitus tuli, ettei meistä kumpikaan pääse Lontooseen, aloimme miettiä vaihtoehtoista tapahtumaa jonne lähtisimme juoksemaan maratonia ensi vuonna. Tallinnassa tuli käytyä juoksemassa viime ja tänä vuonna, joten olisi mukava päästä seuraavaksi johonkin uuteen paikkaan juoksemaan. Tuttu vinkkasi Berliinin maratonin arvonnasta, joka aukeaa 19.10. ja kehui tapahtumaa tämän vuoden kisan perusteella. (kiitos Anu) No miksei.. Berliini on muute...