Heleä Training

Berliinin maraton on jo ihan hollilla, enää muutama päivä jäljellä niin pääsee kirmaamaan pitkin Berliinin katuja. Viime vuodesta jäi karvaita muistoja Berliinin maratonista, kun kisaa edeltävänä iltana iski tauti päällensä. Nyt olisi siis aika ottaa revanssi maratonista. Viime vuonna Berliinin maraton jäi tähän, jos tänä vuonna pääsisi pidemmälle! Viime viikolla toki hieman alkoi huolestuttamaan että taasko tässä iskee jokin tauti päälle, kun verensokerit alkoivat nousta itsekseen aina aamuöisin. Tuo on ollut lähes aina varma merkki sairastumisesta, tuohon päälle kun laitetaan vielä että on ääni ollut hieman painuksissa niin sitä ehti jo miettimään että näinkö tässä taas käy, onneksi nyt tuntuu että kaikki olisi normalisoitunut ja tuo verensokereiden nousu oli jostain muusta johtuvaa, toivottavasti. Eilen tuli tehtyä viimeiset säädöt ja mietinnät myös insuliinin suhteen, päätin lähteä vähentämään perusinsuliinia ettei maratonilla arvot laske liikaa ja kisa mene vain tankkai...

joskus treeni voi olla lyhyt, mutta silti tehokas ja kehittävä.Sellainen itselläni oli perjantaina. Itsellä oli tällä viikolla perjantaina vuorossa lyhyt ja tehokas juoksutreeni. Vetoja oli vuorossa tasan kolme kappaletta, alkuun ja loppuun tuli toki hyvät lämmöt ja jäähdyttelyt. Ideana oli hieman testailla kilsan vetojen aikana miten sykkeet elää ja miten niistä palautuu. Ensimmäinen kilometrin veto oli vauhdiltaan kevyin, 4:35 min/km. Vauhti pysyi suhteellisen tasaisena koko vedon ja sykkeet oli vedossa toivotulla tasolla. Seuraavaan vetoon oli tarkoitus kiristää vauhtia noin 4:00 min /km tasolle, hieman tuosta jäin kun yksin puski tuulisella radalla, keskivauhti oli 4:09min/km. Tuossakin vedossa meno tuntui hyvältä ja syke oli oikealla tasolla vaikkakin tuuli yltyi ja tuli aika puuskissa. Viimeiseen vetoon olikin aika lisätä paukkuja. Ensimmäinen kierros tuli mentyä ehkä inan liian vauhdikkaasti mutta sen jälkeen mentiin aikalailla junan lailla tasaista puuskuttamista ...

Tulevana keväänä ja kesänä moni taas varmasti juoksee elämänsä ensimmäisen maratonin ja ehkä jo tässä kohtaa vuotta päässä pyörii kaikenlaisia ajatuksia maratonista! Ensimmäinen maraton, Tallinna jotain vuosia sitten! Ehkä mietityttää koko maratonille lähtö ja kenties pelottaakin siinä kaikki mahdollinen, ehkäpä mietit miten siitä oikein selviää ja onko siinä mitään järkeä! Tuttuja fiiliksiä ja ajatuksia joita itselläni oli ennen ensimmäistä maratonia,  kunnes vain päätin että lähden ensimmäille maratonilleni. Ennen tuota mietin paljon millainen superjuoksija pitää olla että sen jaksaa mennä ja kuinka paljon sitä oikein pitää sitten juosta sitä varten, eihän siinä jää muulle elämiselle yhtään aikaa. No eipä se ihan niin sitten mennyt, aikaa jäi ja jää kyllä edelleenkin muulle. Oman ensimmäisen maratonin juoksin Tallinnassa, urakkaa helpotti kummasti, että pienellä porukalla päätettiin sinne lähteä tavoittelemaan tuota hamuttua matkaa ja finisher-paitaa. Oma juoks...

Pari päivää ja saadaan juhlistaa uuden vuoden 2017 saapumista. Uudelle vuosiluvulle olisi muutama toive, mutta jos ensin laitettaisi tämä kuluva vuosi pakettiin. Mikä on jäänyt päällimmäisenä mieleen ja mikä on ollut pettymyksistä suurin? Elämäni pisimmällä lenkillä Tallinnan maratonilla ja vielä hymyssä suin Vajaa vuosi sitten tammikuussa asetin joitakin tavoitteita itselleni, kuten puolimaratonin juoksu alle kahteen tuntiin, ensimmäisen 10 km kisan juokseminen ja ekan maratonin juokseminen. Alkuvuodesta tavoitteet oli asetettu siten, että kymppi olisi ensin ja tapahtumana Aurajoen Yöjuoksu. Flunssan takia tuo juoksu jäi väliin ja mies osallistui mun puolesta. Puolimaratoni oli tarkoitus juosta Forssan Suvi-illassa ja maratoni Budapestissa. Olin myös tammikuussa osallistunut Paavo Nurmi maratonin arvontaan ja julkisesti luvannut juosta ekan maratonini siellä mikäli arpaonni osuisi kohdalle. Ja niinhän siinä kävi, että onni potkaisi ja suunnitelmat meni uusiksi. Koska Forssan S...