Forssan Suvi-ilta 2014

Se on nyt tehty. Nimittäin ensimmäinen puolimaraton juostu! 
Lauantaina se päivä viimein koitti jota varten on koko kevät treenattu. Hieman pelonsekaisin tunnelmin lähdin liikkeelle aamulla Raisiosta, koska en viimeiseen pariin-kolmeen viikkoon ole saanut juostua kunnolla. Nilkka on kiukutellut ja penikka ollut jumissa. 
Aamu käynnistyi aika pilvisenä ja sateenuhkaisena, joten juoksuvaatteita tuli pakattua mukaan pari eri settiä. Forssan suuntaan lähdettiin ajelemaan aamupalan jälkeen ja perillä oltiin yhdentoista aikaan. Automatkan aikana hoidettiin viimeiset nestetankkaukset. Koira jätettiin hoitoon ja ajettiin miehen isovanhempien luo hetkeksi hengähtämään ja syömään viimeiset puurot ennen kisaa. 





Kisapaikalle Forssan jäähallille mentiin ajoissa, jotta saatiin osallistumisnumerot ilman pitkää jonotusta ja päästiin hetkeksi hengähtämään ja katselemaan kisatunnelmaa. Pientä jännitystä oli havaittavissa myös kanssakilpailijoista. Pienet alkulämmittelyt otettiin kisahallin pihalla juoksupyrähdyksinä ja venyttelyinä.




Järjestelyt toimi omasta mielestäni todella hyvin. Repun sai jättää säilytykseen veloituksetta juoksun ajaksi ja henkilökuntaa oli paikalla tarpeeksi. Ennen startteja oli myös ohjatut alkulämmittelyt, jotka kuitenkin meni ohi omalta kohdaltani vessajonossa seisomisen takia. Kymmenen minuuttia ennen starttia pääsin lopulta hallista ulos vielä tekemään viimeiset venyttelyt ja aurinkokin oli viimein tullut esille.




Starttiviivalle, tai oikeastaan jokunen metri sen taakse siirryttäessä alkoi jo jännittää pikkuisen enemmän. Mitä jos jää startissa sumppuun tai jos joku talloo jaloille? Entä jos aloitankin liian kovalla vauhdilla ja väsähdän ennen puoliväliä jo tai jos nilkka ei kestäkään? Paljon kysymyksiä pyöri päässä.
Lopulta se starttilaukaus tuli. 





Oltiin sovittu miehen kanssa ettei tarvitse jäädä toista odottamaan jos eksytään lähdössä. Hyvin kuitenkin päästiin molemmat lähtemään ja vain ensimmäinen 50 metriä mentiin erillään jonka jälkeen bongasin miehen selkämyksen edessäpäin ja otin kiinni. 
Jo heti lähdön jälkeen oli kadun varret täynnä kannustajia ja tuli aivan loistava kisafiilis. Sitä vaan hymyili ja katseli ihmisiä jotka vilkutteli, taputti, huusivat kannustuksia ja näyttivät peukkuja. Tätä samaa jatkui läpi koko Forssan keskusta-alueen aivan "Tammelan-suoran" alkuun, jonka jälkeen ihmisiä oli pikkuisen vähemmän, mutta kuitenkin koko matkan ajan oli kannustajia. Ihmiset olivat pystyttäneet kisastudioita takapihoille, musiikki pauhasi, grilliruoka tuoksui ja kannustushuudot kuuluivat. Tammelan suoran alkupäässä oli myös esiintymislava jossa soitettiin musiikkia ja jonka kohdalla oli taas hieman isompi porukka kannustamassa. Samoin Tammelan keskustassa, jossa oli samaan aikaan myös makkaramarkkinat. 
Kadunvarsilla oli myös paljon pikkulapsia, jotka halusivat antaa kannustusläpyjä ja femmat tulikin heitettyä vähintään kymmenkunta lapsen kanssa. 




Miehen matkassa juoksin ensimmäiset 5-6 kilometriä, jonka jälkeen oli pakko hieman hidastaa vauhtia, koska vasen pohje veti aivan kauheeseen kramppiin. Sanoin miehelle, että menee vaan omaa vauhtia, kyllä mä pärjään. Pudotin vauhtia pikkuisen ja jo parin minuutin kuluttua helpotti ja askel alkoi rullata kevyemmin. Matkan puoliväliin saakka näin miehen selän noin sadan metrin päässä, mutta kääntöpaikan jälkeen kadotin näkyvyyden kokonaan. Onneksi reitin varrella oli paljon muita juoksijoita ja aina välillä tavoitin jonkun edessä juoksevan ja sain pikkuisen vetoapua ja myös lisää vauhtia juoksuun. 
Tammelan kirkon ohi juostua tultiin taas keskusta-alueelle jossa tuoksui herkulliset grillimakkarat, mutta ei auttanut jäädä niitä haistelemaan tai maistelemaan, koska matkaa oli jäljellä vielä hyvä pätkä. 
Kannustuksia kuului korviin jatkuvasti ja kyllä niistä saikin voimaa jaksaa taas muutama kilometri. 




Viiden kilometrin kohdalla oli ensiapujoukkoja jotka kannustivat myös, "enää viisi kilometriä, jaksaa hyvin". Siinä vaiheessa tajusin, että kyllä mä tästä selviin ihan maaliin asti. Ei sattunut nilkka, ei pohje, ei penikat, ei mikään. Ainoastaan aurinko ja lämpö meinasi viedä voimia, mutta kun muisti juoda niin taas jaksoi eteenpäin. Viiden kilometrin jälkeen aloin katsoa sykemittarin kellosta juostua matkaa noin kilometrin välein ja ajattelin joka kerta, enää 4 km jäljellä, enää 3 km jäljellä, enää 2 km jäljellä. Ja 2 kilometrin jälkeen oli enää mielessä tavoiteaika jonka olin itselleni asettanut. Pääsenkö siihen? Oli pakko katsoa kellosta juostu aika ja siinä sitten laskeskelin, että minkälaista kilometrivauhtia tulisi loppumatka juosta jotta alitan tavoitteen. Vauhti riittäisi siihen kyllä. Mutta kuitenkin uskalsin vielä lisätä vauhtia ja sen viimeisen kaksi kilometriä juoksinkin kovempaa kuin mikä keskivauhti oli ollut siihen asti. 
Linja-autoaseman kulmalta kun käännyin urheilukentän suuntaan oli edessä vielä loivaa nousua, mutta se meni kyllä samalla vauhdilla enkä edes muista mitä ajattelin siinä vaiheessa. Ihmiset kannustivat ja taputtivat kun nousin tuota loivaa mäkeä. Kuulin huutoja, että enää 500 metriä jäljellä, jaksaa hyvin! Siinä vaiheessa tiesin jo, että pääsen alittamaan tavoiteajan ja yritin vielä kiristää vauhtia. Urheilukenttä piti vielä kiertää kokonaan ennen maaliin tuloa ja siellä juoksin niin kovaa kun jaloista siinä vaiheessa irtosi.
Ainoa asia mikä mielessä oli siinä vaiheessa oli että "yes, mä tein sen!" Ja seuraavaksi aloin kulkea ihmismassassa ja etsin miestä. Nappasin kojusta kaksi mukillista mehua ja jatkoin etsintää. Löytyihän se mies sieltä lopulta tyytyväisen näköisenä myös hän. Kävin vielä nappaamassa kaksi banaaninpuolikasta ja mukin mehua lisäksi. Siinä sitten nurmikolla otettiin pakolliset kuvat mitalien kanssa, jotka jaettiin kaikille osanottajille, jotka maaliin asti pääsivät.

Tapahtuma itsessään oli aivan loistava! Sää aurinkoinen ja lämmin, ehkä pikkuisen liian lämmin ja tuulinen. Hiki tuli pintaan helposti, mutta tuuli taas viilensi lihaksia. Kannustusjoukot reitin varrella oli mahtavia.

Tulemme aivan varmasti osallistumaan Forssan Suvi-iltaan vielä uudestaan!
Ehkä jo ensi vuonna :)

Kommentit

  1. Onnea vielä hyvästä juoksusta.
    HYVÄ TE!!!

    VastaaPoista
  2. #‎suviilta‬ ‪#‎forssansuviilta‬ #suvi_ilta #forssa
    Forssan Suvi-ilta kuvat: http://www.sportfoto.com/fi-fi/forssan-suvi-ilta-2014
    Forssan Suvi-ilta pyöräily: http://www.sportfoto.com/fi-fi/forssan-suvi-ilta-pyoraily-2014

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fatbike eli läskipyörä on varma valinta maastoon kuin maastoon

Tärkeimmät saliliikkeet juoksijalle

Viikon treeninä vauhdikas puolimaraton