Aikuisten uintitekniikkakurssilla

Vapaauinti, tuo itselleni täysin tuntematon uintitekniikka vielä ennen keskiviikkoiltaa. Keskiviikkona tein yhden asian joka oli mun bucket listillä ja oli ollut suunnitelmissa jo reilun vuoden jollain asteella. Osallistuin vapaauinnin tekniikkakurssille heti työpäivän päätteeksi. Kolmen tunnin tehokurssin järjesti Aikuisten Uintitekniikkakoulu Ruissalon kylpylän altaassa.

Uimapuku ja lasit, ne pakolliset varusteet


Alkuun käytiin läpi ihan perusasioita, kuten hengitystekniikka, käsien asennot ja jalkojen työnteko. Ihan liikaa liikkuvia osia, oli ensimmäinen ajatus, kun lähdettiin yhdistämään nuo kaikki elementit yhteen. Välillä tuntui, ettei niskan liikkuvuus ollut tarpeeksi hyvä. Kun piti kääntää päätä ottaakseen happea vasemmalta puolelta, tuntui siltä, että pitää nostaa koko pää vedestä ylös ja se on väärin. Vauhti pysähtyy. Lisää liikkuvuusharjoituksia niska-hartia-alueelle siis.
Palautetta sain myös ranteeni asennosta, joka juostessakin on havaittavissa varsinkin, kun alan väsymään. Ranne taipuu ja "veltostuu", vähän niinkuin roikkuu löysänä vaan käsivarren jatkeena. Sen pitäisi myös uidessa pysyä jäykkänä, jotta saa hyvän liu'un ja vetoavun.

Muutaman vedon jälkeen alkoi tuntua siltä, että kyllä mä tän joskus vielä opin. Alkuun tehtiin hengitykset kaksitahtisena ja pikkuhiljaa siirryttiin kolmitahtihengitykseen. Kädet alkoivat toimia kuten pitikin, mitä nyt välillä vedin etummaisen käden liian aikaisin liu'usta palautukseen ja hengenveto jäi liian lyhyeksi, kun meinasi kroppa lähteä uppoamaan. Pitää siis muistaa liukua, kunnes on saanut vedettyä tarpeeksi happea. Vähän niinkuin Teräsmiesasento yksi käsi suorana eteenpäin ja toinen takana odottamassa nostoa.

Allasta mentiin päästä päähän pari tuntia välillä huilaten. Itse huomasin tauon tarpeen, kun alkoi keskittyminen herpaantua eikä enää saanut hengitystä ja vetoja tasaisiksi. Hyvää treeniä silti koko tuo pari tuntia.
Tästä jäi kyllä edelleenkin kytemään se pieni kipinä, joka on kytenyt viimeisen vuoden ajan ja aionkin jatkaa uintitreenejä. Paljon on vielä töitä tehtävänä, mutta pikkuhiljaa on pakko edistystäkin tulla.
Kaukaisen haaveena on joskus vielä viedä läpi triathlonin kaikkein lyhyin matka. Ainakin tuo lyhyin mahdollinen. Eihän sitä tiedä vaikka taas nälkä kasvaisi syödessä...
Jos saa terveenä treenata eikä kipinä sammu niin ehkä vuoden-kahden kuluttua voisi kokeilla miltä tuo uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmä tuntuu :)

Onko muilla liikkumisen suhteen jotain haaveita?

Kommentit

Suositut tekstit