Leccosta Monte Barron huipulle

Huipulta näkyy kauas, Monte Barro


Palattiin viime yönä miehen kanssa puolentoista viikon lomareissulta Pohjois-Italiasta, josta kerron laajemmin vähän myöhemmin, kunhan saan kaikki ihanat lomakuvatkin käytyä läpi ja ladattua koneelle.
Olin ennen lomaa tehnyt päätöksen, että en treenaisi pahemmin loman aikana, mutta en jättäisi kokonaan liikuntaa kuitenkaan pois. Parilla kevyellä juoksulenkillä tuli käytyä ihanan lämpimässä säässä. Lisäksi käytiin kiipeämässä Leccossa hotellin ikkunoista näkyvälle vuorelle tai oikeastaan patikoitiin eikä kiipeilty. Tai no, en oikein tiedä kumpaan kategoriaan se retki meni.
Osa matkasta mentiin tiukkaa porrasnousua, osa vähän "loivempaa" nousua ja viimeinen pätkä miltei pystysuoraa nousua polkua pitkin.

Ensimmäinen nousu katuja pitkin

Ja tähän päättyi se eka nousu

Parco Regionale del Monte Barro

Jo alkumatkan maisemat oli upeita


Alkumatkasta mies otti muutamia juoksupyrähdyksiä, kun maasto antoi myöden, itse en uskaltautunut juoksemaan, koska unohdin astmalääkkeet hotellille. Kävelin alkumatkasta ripeää vauhtia ylös portaita, kivikkoista ja juurakkoista polkua pitkin ylöspäin. Jo alkumatka hotellilta tuon patikointireitin alkuun oli aikamoista nousua tietä pitkin. Kadun varren liikennemerkkien mukaan tulee talviaikaan käyttää ketjuja autoissa ja uskon, että muuten voi olla vaikeuksia päästä kulkemaan niitä katuja liukastelematta tai jäämättä mäkeen. Hatun nosto niille jotka siellä asuvat ja kulkevat teitä myös talvella.

Reitti oli hyvin opastettua

Pientä porrastreeniä

Vasta alkumatkaa

Jarkko tunkkaa mäkeä ylös


Tämä vuori, Monte Barro nimeltään, kuuluu Lombardian Alppeihin ja sen korkein piste sijaitsee 922 metrin korkeudessa. Suunnon mukaan meidän matkan korkein piste oli vain 855 metrin korkeudessa. Koko reissuun meni aikaa vähän reilu 3 tuntia, josta pikkuisen yli puolet meni ylöskapuamiseen. Viimeisen jyrkimmän pätkän nousemiseen meni aikaa eniten, koska jouduin vähän väliä pysähtyä tasaamaan hengitystä. Lähes pystysuorassa nousussa ei halua horjahtaa yhtään ylimääräistä. Välillä melkein kauhistutti, kun kiipesi kapeaa polkua, jolla oli irtokiviä ja juurakoita ja vieressä oli aikamoinen pudotus alaspäin.

Monte Barron toiselta puolelta näki myös kauas

Lecco melkein huipulta

Upeita maisemia


Maisemat huipulla oli kyllä kiipeämisen arvoiset! Sieltä näki kauas yli Como-järven, tai oikeastaan sillä puolen vuorta se oli Lecco-järvi. Usein puhutaan vain Como-järvestä riippumatta siitä, kummalla puolella on. Joistain paikallisista kartoista näin, että Comon kaupungin puoleinen järvi on Lago di Como ja tuo Leccon puoleinen järvi on Lago di Lecco.

Vielä vähän matkaa huipulle, mutta polku jo hieman jyrkkää

Välillä vähän tasaisempaa

Ei kannata mennä liian lähelle reunaa


Alaspäin luulisi pääsevän nopeammin kuin ylöspäin, mutta tällä kertaa aikaa kului lähes yhtä kauan molempiin suuntiin, koska paikka paikoin sai mennä todella keskittyen ja hitaasti, ettei vaan irtokivet lähde liukumaan jalkojen alta. Liuku olisi voinut olla pitkä. Melkein välillä kauhistutti, kun katsoi alas rinnettä pitkin. Oli parempi pitää katse vain parin metrin päässä.

Matkaa taittui tuon vaelluksen aikana 9,6 kilsaa, josta nousua noin 4,5 kilsaa ja tuolla matkalla oli nousumetrejä jopa 644 metriä. Se on aika paljon.. Kyllä kesän Ylläksen nousut oli pieniä tuohon verrattuna. Mutta kivaa oli!

Liikkujan lomakohteena tuo Como-järven seutu on aivan ihanaa ja liikkumaan pääsee monin eri tavoin. Porukkaa oli juoksemassa ja pyöräilemässä maantiepyörillä ja maastopyörillä ihan joka puolella. Suosittelen!


Kommentit

Suositut tekstit