Viikon 30 treenit ja kotiinpaluu

Menneellä viikolla on ollut sopivasti treeniä ja lepoa. Lomareissun parilla ekalla viikolla juostiin noin hieman enemmän, mutta viimeisellä viikolla käytiin Kroatiassa vain kerran juoksemassa. Tai sekin oli oikeastaan tunkkausta eli ylämäkeen tehokkaasti kävellen etenemistä.
Palattiin viimeiseksi viikoksi saarilta takaisin Dubrovnikiin ja majapaikka sijaitsi vanhan kaupungin muurien sisäpuolella. Siitä oli lyhyt matka lähteä kipuamaan kävellen Srd-vuoren (mäen) päälle. Mäen päälle oli tehty alhaalta polku, joka paikoin oli pehmeää neulaspohjaa ja paikoin pirunpolkua pienine kivineen. Ensimmäinen yllätys oli se, että alkupiste tuolle polulle sijaitsi yhden vilkkaasti liikennöidyn valtaväylän reunalla eikä kohtaan ollut jalkakäytävää tai suojatietä. Hieman kapinallisina käveltiin autotunnelin läpi, koska en jaksanut alkaa etsimään puhelimen karttasovelluksen kautta vaihtoehtoista reittiä.



Ylhäältä näkee kauas 


Matkaan lähdettiin aamulla yhdeksän aikaan paikallista aikaa. Meidän onneksi aamu oli pilvinen, joskin lämpötila huiteli 30 asteen paikkeilla jo tuolloin. Selkään heitettiin Salomonin juomaliivit, lötköpulloissa nestettä ja taskuissa vielä pari pulloa urheilujuomaa, jossa oli hieman elektrolyyttejä. Onneksi matkassa oli mukana myös polkujuoksukengät, niin päästiin etenemään mukavasti.
Aiemmin viikolle meille oli sanottu, että ylösnousuun on hyvä varata aikaa 1-1,5 tuntia, mutta meillä taisi olla kiire, koska meillä kipuamiseen kului vain noin 45-50 minuuttia vanhasta kaupungista saakka.


Puolet Dubrovnikista
ja toinen puolikas


Vähän aikaa kierreltiin mäellä ja napsittiin pakolliset turistikuvat ja tietysti myös somekuvat. Oltiin ajateltu juosta alas, mutta erittäin kivinen alusta ja loppukesän tulevat kisat saivat pidättelemään jalkoja ja käveltiin ripeää vauhtia suurin osa matkasta. Välillä toki otettiin vähän juoksuaskeliakin ja voin kertoa, että tuo alaosan neulaspolku tuntui ihanan pehmeältä ja tasaiselta sen kivipolun jälkeen.

Tämä oli vielä helppokulkuista

Tuohon keskiviikon tunkkaukseen meni alamäkineen aikaa 1:50:00 ja matkaa 7,97 km. Nousua tuli 557 metriä ja alussa ylös mennessä seurasin mittaria, niin nousua tuli pikkuisen yli metri per  kuljettu10 metriä.
Torstaina lennettiin takaisin kotiin ja perjantai meni omalta osaltani levätessä ja pientä kehonhuoltoa tehdessä.
Lauantaina iltapäivällä lähdettiin kauppareissun jälkeen miehen kanssa kotikentälle juoksemaan vähän mäkivetoja, ohjelmassa oli 10x800m vedot kävelypalautuksineen. Ja koska kävelyiden kanssa matkaa kertyi 9,6 kilsaa niin pitihän siihen loppuun ottaa vielä yksi 400m veto, jotta sain 10 kilsaa täyteen :D
Aikaa kului 1:19:20 ja keskisyke oli n 152 bpm. Ilman lämpötila ei Suomeen palattua ole ollut yhtään sen alhaisempi kuin tuolla Kroatiassakaan ja rataa kiertäessä ei varjoa pahemmin ollut. Yllätyin itsekin siitä, että jaksoin noin hyvin. Tosin meillä oli myös juotavaa mukana. Jätettiin juomapullot 200 metrin välein kentälle, koska mies teki vedot 1000 m pituisina niin hänellä oli lähtö ja pysähdyspiste muuttuva. Itse kävelin palautukset siten, että aina oli joko alku- tai loppupisteessä juotavaa.

Tänä kesänä olen onnistunut nesteytyksen kanssa aika hyvin ja treenit on kulkeneet paremmin kuin aiempina vuosina. Luottavaisin mielin voin lähteä loppukesän tapahtumiin.

Ensi viikoksi onkin jo luvassa enemmän treeniä ja maanantain aloitan hieronnasta. Muuten kalenteriin on lisätty maanantai-illalle ja torstaiaamuun salitreenit, tiistaille pitkä juoksulenkki, keskiviikolle ja sunnuntaille joogat. Eikä pidä unohtaa lauantain PNM Trailia, joka juostaan Nousiaisissa.



Kommentit

Suositut tekstit