tiistai 25. helmikuuta 2014

Motivaatio kadoksissa?

Kaikille on varmaan jossain vaiheessa elämää tullut vastaan tilanne kun asioita pitäisi saada tehtyä, mutta motivaatio puuttuu tai on ihan yhtäkkiä kadoksissa.
Mulla oli ainakin noin puolitoista vuotta sitten hetken aikaa tilanne kun yritin luistaa salikäynneistä syyllä millä hyvänsä. Väsyttää, särkee päätä, ei jaksa, pitää tehdä ruokaa tai jopa siivoamisen verukkeella yritin luistaa treeneistä.
Syy motivaation puutteeseen oli pitkälti varmaan siinä, että olin liian kauan tehnyt samaa treeniohjelmaa eikä tulostakaan oikein näkynyt missään. 
Lopulta mies lupasi katsoa mulle uutta ohjelmaa ja vielä ohjeistaa tarpeen tullen. Olihan se yksinään salilla käyminen aika tylsää. Tai siis kyllähän  mies oli siellä samaan aikaan, mutta molemmat teki omia treenejään eikä pahemmin katsellut mitä ja miten toinen teki. 
Mies siis katsoi mulle ohjelman ja alkoi myös itse tehdä samaa sarjaa, omilla painoilla tietenkin. Näin sain palautetta heti jos asento oli väärä, laitoin liian vähän painoja tai muuten oli jotain korjattavaa sarjassa. 
Tulosta alkoi pikkuhiljaa näkyä ja motivaatiokin salilla käynnin suhteen nousi huomattavasti. Ohjelmaa vaihdetaan noin 6 viikon välein ettei käy liian tylsäksi ja yksitoikkoiseksi. 

        
              I'M NOT TELLING YOU IT'S GOING TO BE EASY,
                  I'M TELLING YOU IT'S GOING TO BE WORTH IT!


Mikä muu sitten motivoi mua liikkumaan? 

No ainakin se, että huomaan olevani paljon pirteämpi ja jaksan töissäkin paremmin.  Vaatteet istuu paremmin ja ryhti on parantunut huomattavasti kun keskikehon on saanut kunnostettua. 
En koskaan ole ollut ylipainoinen, mutta laiskistumista oli havaittavissa. 
Jotenkin myös itsetunto on kohonnut huomattavasti samaa tahtia kunnon parantumisen kanssa.

Olenkin nyt asettanut pieniä tavoitteita ja palkintoja motivaation ylläpitämiseksi.
Aiemmin olin ajatellut ostaa uuden sykemittarin ennen puolimaratonia, mutta mies ehti jo hankkia sen yhdessä isäni kanssa. Ja se vasta motivoikin liikkumaan ja juoksemaan. Nyt näen kehityksen heti treenin aikana ja sen jälkeen. Tiedän missä pitää vielä parantaa ja missä olen parannusta saanut aikaan. 
Seuraava palkinto on uusia treenivaatteita kun tietty tavoite on saatu täyteen. 

Yksi iso motivaattori on tuo parempi puoliskoni. En halua tuottaa pettymystä omalle trainerille ja kehujakin tulee kun onnistun treeneissä. Onneksi tulee huomautuksiakin kun joku ei mene ihan niinkuin pitäisi, "tee liike loppuun saakka", "vähän lisää painoa, kyllä sä pystyt" tai "pari toistoa lisää, menee helposti". 



Nyt tällä hetkellä odotan tulevaa kevättä. Pääsee juoksemaan ihanassa kevätauringossa, ne kaikki kevään tuoksut (koiran jätökset.. ei), vihertyvä luonto ja hyvä juoksualusta, ei tarvitse pelätä liukastuvansa. 


                 IF YOU HAVE TIME TO WHINE AND COMPLAIN 
                                    ABOUT SOMETHING
            THEN YOU HAVE TIME TO DO SOMETHING ABOUT IT!

Kun tai jos motivaatio katoaa, kannattaa aina ensimmäiseksi miettiä sitä, miksi joskus on harrastuksen aloittanut. Siihenkin varmaan on syynsä, tuskin kukaan turhaan ostaa treenivaatteita ja salikorttia jäsenyyksineen, jättääkseen kaiken kesken kun jostain syystä ei vaan huvita lähteä. Mieti, että haluatko heittää nuo panostamasi rahat ja ajan hukkaan. Haluatko takaisin siihen vanhaan mihin halusit sillon joskus muutosta? Ja mitä jos nyt annat periksi ja lopetat, jätät kaiken kesken, joudut taas aloittamaan melkein alusta jos muutatkin mieltäsi uudestaan. 
Ole itsepäinen, raahaudu sinne salille, jätä ne herkut kaupan hyllylle odottamaan sitä herkkupäivää, jonka jokainen voi kerran viikossa itselleen suoda. Näytä kieltä karkkihyllylle ja pullatiskille. Ajattele tulevaa kesää ja niitä kaikkia ihania kesävaatteita joita pääset shoppailemaan, koska vanhat ei enää ole sopivia (nehän on liian isoja). 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti