Juoksukoulussa

Kyllähän te sen jo tiedätte, mutta kerronpa kuitenkin :)

Mä käyn juoksukoulussa. Olen käynyt siellä jo toukokuusta 2014 lähtien ja aion jatkossakin käydä. Se on sellainen koulu, mistä ei varmaankaan valmistuta koskaan. Kehitytään kyllä ja opitaan uutta, mutta ei, ei meistä valmiita tule koskaan.
Törmään usein kysymykseen, että miksi lähdin mukaan juoksukouluun tai miksi juoksukoulussa ylipäätään käydään.

Juoksua ja lihastreeniä juoksukoulussa

Omalta osaltani lähdin mukaan, koska pääsin miehen työpaikan kautta osallistumaan Vauhtisammakon juoksukoulun muutaman juoksukerran opastukseen ja olihan mulla edessä haaste nousta nollatasolta puolimaratonikuntoon muutaman kuukauden aikana. Hieman kyllä itsekin mietin alkuun, että onkohan siitä mitään hyötyä, kaikkihan juosta osaa ainakin jollain tasolla.
Tuli ensimmäinen ohjauskerta ja meidän juoksua kuvattiin. Saatiin myös palautetta tuon videopätkän perusteella. Luulin osaavani juosta. Tai osasin sen minkä luulin olevan oleellisinta eli osasin siirtää tossua toisen eteen. Siinä se olikin...
Kädet huitoivat mihin sattuu ja näytti kuin olisi ollut appelsiinit kainaloissa. Askel meni joko sipsutellen päkiöillä, harppoen kantapää edellä ja lantio alhaalla tai muuten vain ihan väärin. Ensin syytin kenkiä, ne oli muka vääränlaiset mulle. Voi ollakin että olivat, olinhan ostanut ne värin ja hinnan perusteella :D
Siinä sitä sitten saatiin opastusta miten käsien kuuluu mennä noin 90 asteen kulmassa ja suuntana edestä taakse, ei sivuille kuin nyrkkeillessä eikä suorana kuin hiihtäessä. Askeleen kuuluu osua suoraan lantion alle, ei sen eteen. Jalan tulisi kiertää sopivassa kaaressa takakautta eikä mitään balettitanssijan sipsutusta. Polvien ei myöskään tule hakata kiinni toisiinsa juostessa vaan jalkaterien välissä tulisi olla molempien nyrkkien menevä väli ja se olisi hyvä pitää myös juostessa. (Ei onnistu vieläkään, mutta parannusta on) Lisäksi lantio täytyy pitää ylhäällä, ei kyykätä joka askeleella. Keskikehon tulee tukea juoksuasentoa. Ai mikä keskikeho? Taisi tulla vatsatreenin aika.. Ja sitten vielä, kun tuohon kaikkeen saa kiinnitettyä huomion olisi hyvä saada myös hengitys tasaiseksi. Ei kuulu puuskuttaa kuin höyryjuna. Kuulemma hyvä hengitystekniikka on ti-ti-tii, kaksi askelta ja kaksi lyhyttä henkäystä sisään, kaksi askelta ja yksi henkäys ulos ja sama toistuu.

Jep. Mäkin luulin osaavani juosta..

Nyt tietysti ajattelet, että luulisi, että melkein kolmessa vuodessa olisi oppinut juoksemaan sen verran ettei tarvitsisi käydä juoksukoulussa. Ehei. Ehkä tekniikka on parantunut, mutta se myös palaa vanhaan jos siihen ei kiinnitä huomiota ja juoksutekniikkaakin on hyvä treenata aina välillä.
Juoksutekniinkan lisäksi juoksukoulussa oppii sen, miten eri tavoitteita kohti pääsee ja miten kannattaa minkäkinlaista tavoitetta varten treenata. Pelkkä juoksu tasamaalla ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto.
Olen itse kiinnittänyt huomiota siihen, miten samat juoksijat tulevat vastaan samaan aikaan, samalla vauhdilla ja samassa paikassa kerta toisensa jälkeen, esimerkiksi työmatkalla. Luulisi olevan puuduttavaa ja turhauttavaa. Tietysti, jokainen juoksee kuten parhaakseen näkee ja minkä on todennut hyväksi, mutta suosittelisin kokeilemaan joskus hieman erilaista treeniä.
Mulla ainakin tulee nopeasti turhautuminen ja kyllästyminen jos kierrän samaa lenkkiä liian paljon.

Vauhtisammakolla me ollaan opittu tekemään paljon erilaisia treenejä. Ollaan juostu intervalleja melkein tasamaalla pitkin pyöräteitä tai joskus myös stadionin kentällä. Hirvensalon laskettelurinteessä on ollut mäkitreenejä, Kuuvuoren portaissa porrastreeniä, Vartiovuorenmäellä molempia yhdistettynä, joskus painoliivien kanssa, joskus lihaskuntoa samalla tehden. Meille on tullut tutuksi burpeet, askelkyykyt, sammakkokävelyt, kahvakuulat, autonrenkaat ja vaikka mitkä. Kupittaan puistossa on pidetty juoksutekniikkatreenejä, viestejä ja vetotreenejä. Ja jos haluaa, pääsee mukaan myös pidemmille lenkeille normaali sunnuntailenkille tai miniultralle tai ultralle. Noiden välillä eroa on vauhdeissa ja matkoissa. Miniultralla ja ultralla on mukana myös auto, jossa saa kuljetettua eväitä matkaa varten.

Hirvensalossa mäkitreeniä

 Kuuvuoren vanhoilla portailla

Painoliivin kanssa mäkitreeniä Vartiovuorenmäellä

Ja lisää mäkitreeniä Vartiovuorenmäellä



Tekniikkatreeniä Kupittaanpuistossa

Mitä muuta juoksukoulu on antanut? Lisää oman tasoista juoksuseuraa. Vauhtisammakolla on tällä hetkellä 6 juoksuryhmää, josta varmaan jokainen löytää omaa juoksutasoaan vastaavan olit sitten ihan noviisi juoksun saralla tai vaihtoehtoisesti juokset 10 km alle 50 minuutin. Itse aloitin keskivaiheilta 3 vuotta sitten ja nyt olen toiseksi ylimmällä tasolla. Vaikkakin siellä hammasta purren menen häntäpäässä, mutta mukana kuitenkin. Rohkaisen siirtymään seuraavaan ryhmään heti, kun siltä tuntuu, koska hieman kovemmassa seurassa saat myös itsestäsi irti enemmän. Tietysti, jos tuntuu siltä, että on aina viimeisenä ja muut joutuu odottamaan, kannattaa miettiä uudestaan. Itse ainakin jos olen ollut juoksematta jonkin aikaa vaikka flunssan takia, menen rohkeasti hieman hitaampaan ryhmään, jotta kroppa saa taas tottua juoksemiseen ja rasitukseen.
Nyt kolmen vuoden jälkeen on joka kerta kiva mennä treeneihin, kun näkee tuttuja. Osa on ollut mukana vielä kauemmin ja osa tullut mukaan matkan varrella. Sosiaalisena ihmisenä alan helposti juttelemaan muiden kanssa ja treenin aikana tsempataan toisiamme. Jos joku meinaa jäädä jälkeen, autetaan kaveria. Työnnetään selästä ja joskus jäädään kaveriksi juoksemaan.
Meillä on treeneissä aivan mahtava ilmapiiri. Vaikka kaikki (ainakin suurin osa) treenaa tosissaan ja haluaa kehittyä, ei kuitenkaan unohdeta huumoria. Joitakin sisäpiirivitsejäkin on kehittynyt ja joskus treeneissä saatiin kuulla, miten juoksukaverin mies oli kotimatkalla ohittanut "lahkokavereita". Kaikilla oli jalassa 2XU:n trikoot.. Sen jälkeen niitä onkin kutsuttu lahkotrikoiksi.

Löytyy lahkosukkaa...

... lahkotrikoota...

... ja lahkopaitaa

Ja käsi sydämellä voin sanoa, että kyllä mä itsestäni otan irti paljon enemmän porukassa juostessa kuin jos juoksisin yksin. Yksin juostessa on helppo keventää vauhtia, kun alkaa väsyttää. On helppo oikaista jos alkaa sataa vettä kesken lenkin. Ja tulee sitä vähän kilpailtuakin treenien aikana. Ei se koskaan ole kivaa, kun kaveri juoksee ohi. Mikä parasta, joku muu on suunnitellut juoksureitin ja usein myös määrää vauhdin, sen kuin vaan juoksee mukana.

Turussa Vauhtisammakon juoksukoulun kevätkausi alkaa ihan kohta, 17.1. joten jos yhtään kiinnostaa, niin käy laittamassa ilmoittautuminen sisään ja lähde mukaan!
Kevätkausi on alkamassa myös Helsingissä, Tampereella ja Raumalla.


I'm training with a running school called Vauhtisammakko, Speedfrog. Come and join us in Turku, Helsinki, Tampere or Rauma!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fatbike eli läskipyörä on varma valinta maastoon kuin maastoon

Tärkeimmät saliliikkeet juoksijalle

Viikon treeninä vauhdikas puolimaraton