Itsehillintää, löytyykö sitä?

Vaarojen Maratonin ilmoittautuminen on ollut käynnissä ja umpeutuu tänään.  Olen jo aiemmin sanonut, että en vielä tänä vuonna lähde sinne juoksemaan 43 km polkulenkkiä vaan odotan, kunnes olen paremmassa juoksukunnossa. Nyt kuitenkin sain viestin ensin sähköpostiini ja sen jälkeen vielä Facebook muistutti tuosta ilmoittautumisen umpeutumisesta.

Töistä kotiin tullessa mietin asiaa ja kiusasinkin miestäni alla olevalla viestillä.



Illalla kotisohvalla maatessa tuli tuo sama Facebook-mainos vastaan ja nyt jopa klikkasin sitä kautta Vaarojen Maratonin kotisivuille. Katsoin kaikki matkat läpi ja melkein jo olin kirjautumassa ilmoittautumiseen, mutta lyhyelle 14 km matkalle.
Mies kuitenkin sanoi, ettei kannata lähteä Kolille ajamaan 14 km lenkin takia. Tarkoitti siis, että malta nyt mielesi vielä vuodeksi niin ensi vuonna sitten voin kokeilla arpaonnea 43 km matkan osalta. Ja eihän siinä mitään itua olisikaan lähteä ajamaan sinne saakka puolentoista tunnin juoksulenkin takia.
43 km olisi muuten ihan saavutettavissa, mutta kevään sairastelujen takia en halua ottaa liikaa rasitusta keuhkoille kerralla. Onhan mulla kuitenkin kalenterissa jo Nuts YlläsPallas ja 30 km heinäkuussa. Ja mitä mä sitten ensi vuonna laittaisin tavoitteeksi jos tänä vuonna käyn läpi kaikki mahdolliset kisat?
Vielä olen siis malttanut mieleni, mutta voihan se olla, että jos syksyllä on peruutuspaikkoja tarjolla niin sitten... :D

HCR kisapaita ja mitali esiteltiin GoExpossa


Tulevana lauantaina lähden juoksemaan ensimmäistä kertaa Helsinki City Runille. Sinnekin aion lähteä maltilla kokeilemaan juoksuvauhtia ja kestävyyttä. Viime viikonlopun Bodom Trail antoi hieman uskoa keuhkojen kestämisen suhteen, mutta tuli muuta mietittävää.
Sunnuntaina aamulla onnistuin hotellihuoneessa lyömään oikean nilkan ulkosyrjän juuri sopivasti luun kohdalta. Sattuihan se, mutta niinhän se aina, kun osuu suoraan luuhun. Illalla kuitenkin, kun päästiin kotiin saakka, huomasin että nilkka on kunnolla turvoksissa ja ihan sininen. Onneksi siihen ei kuitenkaan astuessa satu, paitsi jos kengän reuna osuu sopivasti siihen. Kosketusarka se on juuri siitä kohdasta johon isku tuli. Piti maanantaina käydä juoksemassa kevyt lenkki, mutta ajattelin, että jalka saisi vielä rauhoittua, mutta tänään pitää kyllä käydä vähän ottamassa tuntumaa.

Jos lauantaina liikutte Helsingissä City Runin  reitin varrella niin kannustaa saa meitä kaikkia. Onhan meitä se 13 000 juoksijaa. Reittikartan löytää täältä, kohdasta reitti. Meidät on jaettu 10 eri lähtöryhmään tavoiteaikojen mukaan ja itse lähden vihreässä, neljännessä lähtöryhmässä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fatbike eli läskipyörä on varma valinta maastoon kuin maastoon

Tärkeimmät saliliikkeet juoksijalle

Viikon treeninä vauhdikas puolimaraton