torstai 11. toukokuuta 2017

#TBT Matkailu avartaa - Gdansk


Ensimmäinen Gdanskin reissu tehtiin heinäkuussa 2011, kun oltiin huomattu, että Turusta pääsee suoraan Gdanskiin edullisesti Wizzairin kyydillä. Seuraavan kerran suunnattiin samoille kulmille 2014 kesällä.

Lentomatka oli ajallisesti lyhyt eikä bussikyyti kentältä hotellillekaan kestänyt kauan. Hotellihuone oli varattu todella edullisesti jollain tarjouskoodilla Hiltonista, joka sijaitsi aivan Gdanskin vanhan kaupungin reunalla. Huoneesta meillä oli myös jokinäkymä ja pitkin jokirantaa päästiin sujuvasti kävelemään vanhan kaupungin alueelle.
Bussissa kohti Gdanskin keskustaa matkustaessa olin katsellut maisemia ja tuon vanhan kaupungin ulkopuolella oli aika karua betonilähiötä. Mieleen tuli joku neuvostoalueen lähiö. Harmaata betonirakennusta kylki kyljessä. Välillä kuitenkin näkyi myös vihreitä puistoja ja metsikköäkin.


Gdansk

Gdansk
Minä ja sininen ukko


Tällä lomalla pysyttiin lähes koko loma yhdessä paikassa, mitä nyt yksi päiväretki tehtiin.
Vanhan kaupungin ravintoloissa sai mitä ihanimipia ruokia. Jos Italiassa ihastuin heidän ruokiinsa, niin kyllä nämä Puolan kalaruoat oli mahtavia myös. Yhtenäkään iltana ei petytty ruokaan vaan hymyssä suin käveltiin kohti hotellia. Yhdessä ravintolassa saatiin myös maistaan talon nimikkovodkaa, Goldvasseria. Nimensä mukaisesti tuossa kultavedessä on kultahippuja tai oikeastaan ohuita kultahiutaleita, jotka kertoman mukaan auttavat selkä- ja nivelvaivossa. Hyvä syy nauttia snapsi.

Kuten kaikilla muillakin lomilla tuli meillä kävelykilometrejä paljon. Käveltiin joka päivä ympäri vanhaa kaupunkia ja välillä vähän uudemmallakin puolella. Kauniita rakennuksia ja ihania pieniä kujia kahviloineen, niitä Gdanskista löytyy. Ja hintataso oli ainakin tuolloin todella edullinen.
Aivan hotellin vierestä lähti myös jokea pitkin kohti merta isoja purjelaivoja. Yhtenä aamuna käveltiin juuri sopivasti yhden aluksen ohi sen tehdessä lähtöä ja hypättiin kyytiin. Määränpäänä oli Westerplatte, niemimaa, jossa Puolalla oli vuosina 1926-1939 varuskunta ja jossa käytiin myös Westerplatten taistelu Saksan ja Puolan välillä 1.-7. syyskuuta 1939, toisen maailmansodan ensimmäisellä viikolla.

Näitä ei ole vähään aikaan kuljettu

Westerplatten kasarmirakennus

Sama rakennus ja väijytysaukot


Kun niemimaata lähestyy jokea pitkin, ei voisi kuvitellakaan mitä siellä on tapahtunut aiemmin. Itse jokimatkalla ei näkynyt oikeastaan muuta kuin vanhaa satama- ja telakka-aluetta, mutta Westerplatte näyttää vihreältä puistomaiselta niemeltä. Niemi on aika kapea ja kun kävelee noin pari minuuttia laivalaiturilta toiselle puolelle, edessä avautuu ihana vaalea hiekkaranta. Tuntui kuin olisi tullut ihan kokonaan toiseen maahan. Rantaa pitkin käveltiin kohti niemen kärkeä ja nautittiin auringosta ja hiekasta.
Hetken kuluttua alkoi vastaan tulla harmaita rakennusten raunioita. Siirryttiin keskemmälle niemeä kävelemään ja vasta silloin tajuttiin missä me ollaan. Rakennukset olivat kuin suoraan Call of Dutysta tai jostain vastaavasta pelistä. Osa niistä oli palasina ja osassa näkyi ihan selviä luodinreikiä. Lähempää katsottuna löytyi rakennuksista myös väijytysaukkoja. Karu todellisuus iski. Niin kaunis niemimaa, mutta rankka historia. Se veti hiljaiseksi.

Seuraavalla reissulla, joka siis tehtiin 2014 kesällä, päädyttiin ottamaan majoitus ensimmäistä kertaa Air Bnb:n kautta. Tuosta reissusta olen blogissa kertonut jo aiemmin täällä. Hieman jännitti miten sen majoituksen kanssa käy. Saadaanko avaimia, löydetäänkö perille ja vastaako huoneisto kuvausta. Mutta turhaan murehdittiin. Hyvin kaikki sujui onneksi.
Tällä kertaa oli myös tarkoituksena reissata hieman Gdanskista pidemmällekin. Lähdettiin taas junamatkalle. Muistettiin myös leimata liput ennen junaan astumista :)

Euroopan pisin puulaituri, Sopot

Grand Hotel, Sopot 


Ostoskeskus, Sopot


Ensimmäinen päiväretki tehtiin Sopotin rannoille. Pieni kylä hurmasi heti kävelymatkalla juna-asemalta keskustaan. Sopotin elintasonkin huomasi hyvin heti, on kuulemma Puolan kallein asuinalue. Kahvilahinnat oli noin 10-20% korkeammat kuin Gdanskin vanhassa kaupungissa. Myös ihmisten vaatetus ja ajoneuvot oli selkeästi muuta kuin "parempaa seppälää" ja Rellua. Oli Pradaa, Guccia ja muita merkkivaatteita, autot Mersua, Bemaria ja Porschea. Myös rakennukset olivat hienoja moderneja kivitaloja vaikkakin koko Sopotin tunnetuin rakennus onkin vanha Grand Hotel. Grand Hotel sijaitsee monta kilometriä pitkällä hiekkarannalla ja on upea näky myös Euroopan pisimmältä puulaiturilta katsottuna. Meidän onneksi myös aurinko paistoi koko päivän, joten mikäs siinä oli istuessa terassilla nauttien Royal Martinia ja ihastellen maisemia.

Malborkin linna

Korkealta näkee kauas

Kapeat oli käytävät

Linnan pihaa

Samalla reissulla lähdettiin myös hieman pidemmälle junamatkalle. Oltiin jo kotona löydetty netistä mielenkiintoinen kohde, Malbork. Jälleen pienen pieni puolalainen kylä, mutta kuitenkin turistien suosima paikka. Miksi? Malborkista, joka saksalaiselta nimeltään on Marienburg, löytää suurikokoisen punatiilisen linnan, joka on myös listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Upea linna näkyy jo pitkän matkan päähän ja sen kiertämiseen saa helposti kulutettua koko päivän. Ja voihan sen myös kuntoilusta ottaa, jos kiipeää korkeimpaan torniin ihailemaan maisemia, kuten mekin tehtiin.

Miehen ottama kuva korkeuksista


Tätä kohdetta suosittelen kyllä muillekin.

2 kommenttia:

  1. Olipas kiva kuulla Gdanskista! Vaikuttaa kiinnostavalta paikalta, eikä olisi kaukana. Täytyy pitää kohde mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa käydä ja on todella sopivan lentomatkan päässä vaikka viikonloppulomailuun 😊

      Poista