Raatobussin kyydissä Forssan Suvi-illassa

Kävin sitten Forssassa saakka juoksemassa reilun 5 kilsan lenkin...
Tarkoitus oli toki juosta koko puolimaratoni, mutta kroppa päätti toisin. Lämpö ja siitepöly veivät jälleen kerran voiton ja matka keskeytyi lähes samaan kohtaan, kuin 2 vuotta sitten. Itse asiassa kävelin samaan ensiapupisteeseen ja tilasin raatobussiin kyydin.

Alkulämmittelyt kun sää oli vielä pilvinen


Omasta mielestäni valmistautuminen meni hyvin. Hiilareita ja nesteitä sopivasti jo aiemmin viikolla pari päivää ennen kisaa. Sääennusteet lupaili ensin ihan mukavaa juoksukeliä, noin +20 ja pilvistä. Toisin kävi. Jo perjantaina aloin varautumaan lämpimämpään keliin koska ennuste oli muuttunut aurinkoiseksi ja tuulta luvattiin vain 3 m/s.

Tuttuun tapaan lähdettiin Forssaa kohti jo heti aamusta. Mentiin miehen isovanhempien luo hieman lepäämään ja syömään puurot. Viimeiset nestetankkauksetkin tehtiin vielä siellä. Fiilis oli hyvä, mutta jo heti, kun päästiin kisapaikalle huomasin, että lämmin oli keli. Alkulämmöt rauhassa ja vielä viimeiset pari hörppäystä Värskaa ja puolikas banaani.

Lähtöfiiliksiä

Jänöt löytyivät, yksi tuttu, pari tuntematonta

Lähdössä asettauduin 2 tunnin jänöjen kelkkaan ja lähdin matkaan. Ensimmäisten parin kilometrin ajan jalka nousi todella kevyesti ja ajatelin, että hyvä juoksu tästä tulee ja suunnittelin miten lähden juokseman vähän kovempaa viimeistään, kun käännytään Tammelasta taas kohti Forssaa.
Toisin kävi. Kilometri lisää ja tuli pitkä suora. Aurinkoa, ei tuulta. Olosta alkoi tulla tukala. Ennen ekaa juomapistettä kysyi tuttu jänis mikä fiilis oli. Sanoin suoraan, että ei hyvä. Sykkeet 180 paikkeilla ja todella raskas juosta. Juomapisteeltä kupillinen urheilujuomaa ja toinen vettä. Join ne rauhassa ja annoin sykkeiden tasaantua. No, ei ne pahemmin tasaantuneet, laski ehkä 170. Lähdin juoksemaan uudestaan. Pari sataa metriä pääsin, kun tunsin että nyt ei kaikki ole hyvin. Juuri juomani neste hölskyi mahassa. Ei imeydy enää. Sata metriä lisää ja jouduin pysähtymään. Juuri juomani nesteet tulivat paluupostissa ojan penkalle. Jatkoin kävellen. Silmissä alkoi salamoida, sahalaitakuviot vilisivät ja iho oli kananlihalla. Ei nyt en halua migreeniä. Ajattelin, että kävelen hetken. Päässä huimasi ja siirryin tieltä pyörätien puolelle kävelemään, pysäytin kellon ja tein päätöksen. Se oli siinä.

Se oli siinä


Hetken kuluttua sain seuraa toisesta juoksijasta, joka oli tehnyt saman päätöksen kuin minäkin, hypättyään pusikon puolella jo siinä vaiheessa juoksua.  (Kiitos energiajuomasta, jos näet tämän) Yhdessä käveltiin ensiapupisteelle, jossa ennen meitä oli yksi juoksija jääpussi säärellä. Ei sitä kyytiä takaisin kisa-alueelle kauan tarvinnut odotella ja sivuoven avauduttua mukana ollut toimitsija kysyi montako meitä on. Mietti, että mahdutaanko kaikki samalla kertaa kyytiin. Kuulin, kun joku auton perältä sanoi, että kyllä vaimo tänne taakse mahtuu ja kun vilkaisin tarkemmin, niin oma mieshän se siellä istui :D
Itselläni keskeytyksen aiheutti varmaan tuo lämpötila, mutta osittain myös rasitusastma ja siitepölyallergia. Miehellä taas diabeetikkona verensokerit oli lähteneet nousuun ja energiaa olisi pitänyt tankata geeleillä, niin sekään ei ollut mikään hyvä yhdistelmä.

#DNF ja lappu irti


Tällä kertaa ei kummankaan tarvinnut jäädä toista odottamaan pitkäksi aikaa vaan päästiin kotimatkalle heti. Kävin kaupan kautta hakemassa molemmille kylmät Colat, jotta saadaan nestettä ja verensokeri itselläni lähti nousuun. Pahin tärinä lakkasi ja olo koheni aika nopeasti ja otin jopa lyhyet unoset kotimatkalla.

Matkalla jo todettiin, että oikea päätös tuli tehtyä molempien osalta. Pitää mennä terveys edellä ja kisoja tulee uusia. Minullakin jo kahden viikon kuluttua Paavo Nurmi maratonilla. Sinne mennään ihan kelin mukaan juoksemaan joko ennätystä hakemaan tai treenin kannalta Nuts YlläsPallasta ajatellen.


Kommentit

  1. Oli kyllä todella kuuma juosta, itse juoksin kuin juoksinkin maaliin saakka... aikaahan siinä meni 2:34, mutta löysin juoksusta matkan varrelta juoksuseuraa niin sain taisteltua matkan maaliin saakka. ja vielä sitten illan päätteeksi käytiin kylpylässä koko perhe. Viime viikonloppuna juoksin HHM puolikkaan ja tein siellä oman ennätykseni 2:21:19, tämä oli sitten taas ihan erilainen juoksu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella upeeta, kun jaksoit maaliin saakka! Saat olla itsestäsi ylpeä :) Matka sujuu aina mukavammin, kun on juoksuseuraa. Yksin mennessä luovuttaa helpommin.
      Ja oli kyllä hieno juoksu, jos alla oli viikkoa aiemmin juostu puolikas ja vielä omalla ennätysajalla!
      Tsemppiä treeneihin ja tuleviin juoksuihin :) Parin viikon kuluttua olisi Paavo Nurmi maraton Turussa ;)

      Poista
  2. Voi miten harmillista! Toivotaan Paavo Nurmi maratonille parempaa juoksukeliä ja onnistunutta juoksua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se vähän harmitti, mutta onneksi seuraava on jo tulossa 😄

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fatbike eli läskipyörä on varma valinta maastoon kuin maastoon

Tärkeimmät saliliikkeet juoksijalle

Viikon treeninä vauhdikas puolimaraton