Tavoitteita ja unelmia

Tiedät varmaan sen tunteen, kun teet jotain jota olet jo kauan halunnut tehdä ja lopulta se on mahdollista?  Olet mielessäsi pyöritellyt ajatuksia unelmistasi ja sinulle mieluisista asioista. Kyse voi olla työhösi liittyvästä asiasta tai vapaa-aikaan liittyvästä asiasta. Voi olla, että unelmasi ovat suuret ja tämä nyt toteutuva on vain pieni osa sitä tai ensimmäinen pieni askel kohti suurempaa. Kuitenkin olet menossa kohti sitä, mitä olet mielessäsi pyöritellyt kauan.



Olen aiemmin kertonut täälläkin omasta ajatuksestani joskus tehdä töitä liikunnan ja hyvinvoinnin saralla. Kuten ehkä suurin osa teistä on aiemmin jo myös kuullut siitä, että olen herännyt liikunnan pariin vasta viimeisen 5-6 vuoden sisällä. Aloitin salitreenillä ja vasta 4 vuotta sitten juoksu tuli mukaan kuvioihin. Se alkoi puolimaratonista, joka piti olla vain se yksi juoksu ja siihen se jäisi. Toisin kävi. Nälkä on kasvanut syödessä ja matkat pidentyneet.
Maantiejuoksun lisäksi mukaan on tullut polkujuoksu ja siihen olen jäänyt koukkuun ihan täysin. Poluilla juokseminen on jotenkin rentouttavaa samalla, kun voit haastaa itseäsi. Polkujuoksua ei myöskään voi verrata maantiejuoksuun. Suuntaa antavaa rasituksen eroista voi olla arvio siitä , että polkujuoksussa reitillä käytettävä aika on keskimäärin noin 1,5 kertainen aika maantiellä kulutettuun aikaan nähden. Riippuu toki reitistä ja pääasiassa sen nousuista ja laskuista sekä maaston pohjasta.
Myös pieniä hidasteita on matkalla ollut pari vuotta sitten diagnosoidun astman takia.



Kaikesta huolimatta liikunta ja hyvinvointi on tulleet mukaan elämääni jäädäkseen. Haluan jatkuvasti oppia lisää ja kehittyä muutenkin kuin juoksemalla nopeampaa tai pidemmälle. Minua kiinnostaa kaikki hyvinvointiin liittyvä ja olen jo aiemminkin kertonut yhdestä haaveestani. Haluaisin kouluttautua liikunnan alalla ja päästä innostamaan muitakin liikkumaan tai pitämään huolta hyvinvoinnistaan.
Nyt olen ottanut ensimmäisen askeleen kohti haaveen toteuttamista. Parin viikon kuluttua osallistun ensimmäiselle kurssille, joka on myös personal trainerin koulutusputken ensimmäinen osio. Jatkokurssille en voi jatkaa nyt heti, koska kevään koulutusviikonloput osuvat sellaisille ajankohdille joilla oli jo ohjelmaa. Ehkä sitten syksyllä.
Keväällä olen myös menossa polkujuoksuohjaaja-kurssille ja toivon saavani myös sieltä lisää eväitä harrastukseen.
Täysipäiväisesti en usko työtä tekeväni liikunnan parissa milloinkaan, mutta eihän sitäkään tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Askel kerralla eteenpäin :)


Kommentit

Suositut tekstit