PNM Trail 2019 | ruudun toiselta puolelta
Lauantaina 3.8. juostiin jälleen PNM Trail Nousiaisten Valpperissa ja Kuhankuonon retkeilyreitistön poluilla.
Me oltiin jo alkukesästä lupauduttu menemään turvajuoksijoiksi kyseiseen tapahtumaan viime vuoden tapaan. Tämä siitä syystä, että tällä hetkellä oma treeni on kohdistunut maantielle ja maratoniin eikä haluta ottaa isompia riskejä loukkaantumisten suhteen. Lisäksi näihin tapahtumiin tarvitaan joukko vapaaehtoisia mukaan, jotta tapahtuma olisi osallistujille mahdollisimman mukava ja turvallinen.
Turvajuoksijat lähtevät yleensä muiden juoksijoiden kanssa matkaan, osa keskellä joukkoa ja osa joukon hännillä. Itse olin viime ja tänä vuonna 10km reitin hännillä ja Jarkko vaihtoi tänä vuonna viime vuoden 38 km matkan 10 km matkaan.
Alunperin Jarkolla oli tarkoituksena mennä juoksemaan pidemmälle matkalle, mutta viikkoa ennen tapahtumaa meitä pyydettiin muihinkin tehtäviin avuksi ja tuo kymppi oli se johon päästiin lähtemään.
Kotoa lähdettiin aamulla jo puoli 8 aikaan, jotta oltiin paikalla ajoissa ja ehdittiin laittamaan kisakanslia kuntoon. Meidän aamupäivä kului siis kisakansliaa hoitaessa. Jaettiin ennakkoon ilmoittautuneiden numerot, otettiin vastaan jälki-ilmoittautumisia ja tehtiin matkan vaihdot. Pakko sanoa, että nyt sen vasta tajuaa miten paljon työtä siinä kaikessa on. Olisi varmaan hyvä kaikille jossain vaiheessa osallistua tapahtumaan vapaaehtoiseksi talkoolaiseksi niin osaa ajatella sen koko kisaa edeltävän hulinan ihan eri tavoin.
Itse olen kerran aiemmin ollut talkoolaisena, pari vuotta sitten Kolilla Vaarojen maratonilla. Siellä olin toki jakamassa numerolaput yhtenä monen muun joukossa ja sen jälkeen, kun porukka oli päässyt matkaan siirryin maalialueelle vastaanottamaan kisaajia ja huolehdin siitä, että he saivat juotavaa ja lämmintä ylle.
Kisakanslian oli tarkoitus sulkeutua jo klo 11, mutta vielä 15-20 yli 11 tuli muutamia hakemaan kisanumeroitaan ja sen jälkeen päästiin itse valmistautumaan starttiin. Reppuihin juomapulloja ja ensiaputarvikkeita, omat eväät ja puhelimet. Viime hetken tankkaus ennen siirtymistä lähtöviivalle.
Tänä vuonna tuota PNM Trailin reittiä oli muutettu siten, että se juostiin osittain päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin. Lisäksi osa hiekkatiepätkistä oli korvattu poluilla ja meidän mielestä tämä oli erittäin onnistunut muutos. Reitiltä löytyi leveää pururatamaista polkua, kapeampaa peurapolkua ja mukavasti juostavaa polkua. Pieniä hiekkatiepätkiäkin oli, mutta vähemmän kuin aiemmin.
Tuolla kympin reitilläkin oli ihan kivasti nousua, noin 105 metriä, joka mahdollistaa vielä juoksemisen. Ja itse asiassa tuo 10 km lenkkinä mainostettu taisi lopulta olla pikkuisen päälle 12 km pitkä.
Omasta mielestäni tapahtuma oli jälleen erittäin onnistunut eikä ainakaan meidän apua kukaan tarvinnut reitin varrella. Silti turvajuoksijat on hyvä olla jos jollekin sattuisi tapahtumaan jotain sillä poluilla kompastumiset on kuitenkin aika yleisiä.
Olitko sinä PNM Traililla ja mitä mieltä olit uudesta reitistä?
Me oltiin jo alkukesästä lupauduttu menemään turvajuoksijoiksi kyseiseen tapahtumaan viime vuoden tapaan. Tämä siitä syystä, että tällä hetkellä oma treeni on kohdistunut maantielle ja maratoniin eikä haluta ottaa isompia riskejä loukkaantumisten suhteen. Lisäksi näihin tapahtumiin tarvitaan joukko vapaaehtoisia mukaan, jotta tapahtuma olisi osallistujille mahdollisimman mukava ja turvallinen.
Turvajuoksijat lähtevät yleensä muiden juoksijoiden kanssa matkaan, osa keskellä joukkoa ja osa joukon hännillä. Itse olin viime ja tänä vuonna 10km reitin hännillä ja Jarkko vaihtoi tänä vuonna viime vuoden 38 km matkan 10 km matkaan.
Alunperin Jarkolla oli tarkoituksena mennä juoksemaan pidemmälle matkalle, mutta viikkoa ennen tapahtumaa meitä pyydettiin muihinkin tehtäviin avuksi ja tuo kymppi oli se johon päästiin lähtemään.
Kotoa lähdettiin aamulla jo puoli 8 aikaan, jotta oltiin paikalla ajoissa ja ehdittiin laittamaan kisakanslia kuntoon. Meidän aamupäivä kului siis kisakansliaa hoitaessa. Jaettiin ennakkoon ilmoittautuneiden numerot, otettiin vastaan jälki-ilmoittautumisia ja tehtiin matkan vaihdot. Pakko sanoa, että nyt sen vasta tajuaa miten paljon työtä siinä kaikessa on. Olisi varmaan hyvä kaikille jossain vaiheessa osallistua tapahtumaan vapaaehtoiseksi talkoolaiseksi niin osaa ajatella sen koko kisaa edeltävän hulinan ihan eri tavoin.
Itse olen kerran aiemmin ollut talkoolaisena, pari vuotta sitten Kolilla Vaarojen maratonilla. Siellä olin toki jakamassa numerolaput yhtenä monen muun joukossa ja sen jälkeen, kun porukka oli päässyt matkaan siirryin maalialueelle vastaanottamaan kisaajia ja huolehdin siitä, että he saivat juotavaa ja lämmintä ylle.
Kisakanslian oli tarkoitus sulkeutua jo klo 11, mutta vielä 15-20 yli 11 tuli muutamia hakemaan kisanumeroitaan ja sen jälkeen päästiin itse valmistautumaan starttiin. Reppuihin juomapulloja ja ensiaputarvikkeita, omat eväät ja puhelimet. Viime hetken tankkaus ennen siirtymistä lähtöviivalle.
Tänä vuonna tuota PNM Trailin reittiä oli muutettu siten, että se juostiin osittain päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin. Lisäksi osa hiekkatiepätkistä oli korvattu poluilla ja meidän mielestä tämä oli erittäin onnistunut muutos. Reitiltä löytyi leveää pururatamaista polkua, kapeampaa peurapolkua ja mukavasti juostavaa polkua. Pieniä hiekkatiepätkiäkin oli, mutta vähemmän kuin aiemmin.
Tuolla kympin reitilläkin oli ihan kivasti nousua, noin 105 metriä, joka mahdollistaa vielä juoksemisen. Ja itse asiassa tuo 10 km lenkkinä mainostettu taisi lopulta olla pikkuisen päälle 12 km pitkä.
Omasta mielestäni tapahtuma oli jälleen erittäin onnistunut eikä ainakaan meidän apua kukaan tarvinnut reitin varrella. Silti turvajuoksijat on hyvä olla jos jollekin sattuisi tapahtumaan jotain sillä poluilla kompastumiset on kuitenkin aika yleisiä.
Olitko sinä PNM Traililla ja mitä mieltä olit uudesta reitistä?
⇩⇩⇩⇩
Kommentit
Lähetä kommentti