Liikunnan ja astman yhdistäminen
Astma ja kestävyysliikunta, voiko ne yhdistää?
Kyllä voi! Ja se on hyväksikin sillä juoksu kehittää hapenottokykyä.
Juoksun olen aloittanut reilu 6 vuotta sitten jolloin tähdättiin saman tien ensimmäiselle puolimaratonille. Vuosi ensimmäisen puolimaratonin jälkeen jouduin keskeyttämään puolimaratonin ensimmäisen astmakohtauksen vuoksi tietämättä, että se oli astmakohtaus. Muistan vieläkin, kun ihmettelin miten sykkeet olivat niin korkealla ja vauhti oli tippunut ihan huomaamatta. Oli kesän ensimmäinen kuuma päivä ja ilmassa katupölyä sekä siitepölyä. Pari kertaa otin kävelytauot jotta sain sykkeet alas ja hengityksen tasattua. Kävelin ajatuksissani ensiapupisteen ohi ja mietin miten paljon keskeyttäneitä oli ja he olivat aivan uupuneita. Noin 50 metriä ensiapupisteen jälkeen se tapahtui, henki salpaantui täysin. Pysähdyin kokonaan, koska en meinannut saada henkeä. Kävelin takaisin ensiapupisteelle enkä saanut ensimmäisen puolen minuutin aikana sanottua mitään, koska en saanut henkeä. Tuntui kuin henkitorveen olisi asennettu läppä, joka ei enää auennut. Paniikki alkoi iskeä, kun istuin siinä tuolille. Kuulin kysymykset, onko minulla astma ja onko allergioita. Astmakysymykseen sain pudistettua päätä ja allergiakysymykseen sain sanottua siitepöly, en mitään muuta. Minulta kysyttiin olenko ottanut lääkkeet aamulla johon nyökkäsin. Henki ei millään meinannut alkaa kulkea kunnolla, vaan sain välillä vedettyä henkeä pienen pienen henkäisyn. Siihen jäi matka sillä kertaa ja sain kyydin takaisin tapahtuma-alueelle.
Tuolloin ei siis vielä ollut tiedossa tuo astma ja laitoinkin ensin kaiken helteisen kelin ja katupölyn sekä siitepölyn piikkiin. Sisuuntuneena ilmoittauduin seuraavalle puolimaratonille, joka oli 3 viikon kuluttua keskeytyksestä. Tein oman ennätykseni, jonka tosin rikoin vielä uudestaan samana vuonna syyskuussa Tallinnassa joka taas rikkoutui vielä lokakuussa Kaarinan Syysmaratonilla. Vuotta aiemmin olin juossut samassa paikassa puolikkaan aikaan 2:17:XX ja nyt puolitoista vuotta juoksun aloittamisesta kello pysähtyi aikaan 2:01:xx. Pärjäsin juoksussa ihan hyvin eikä muita oireita vielä ollut kuin korkeat sykkeet, joka on voinut johtua aivan kaikesta muustakin.
Seuraavana keväänä kaikki muuttui. Usean flunssan jälkeen, kun aloittelin jälleen treenejä tuntui usein todella hankalalta hengittää. Menin työterveydessä käymään ja sainkin lähetteen astmahoitajalle. Lopputuloksena oli astma, joka ilmenee rasituksessa. Rasitusastmaa ei pahemmin enää käytetä nimikkenä, mutta sellainen kuitenkin minulla todettiin.
Sain lääkityksen ja sain aika nopeasti huomata miten siitä oli apua. Jopa niin paljon, että juoksin ensimmäisen 2 tunnin alitukseni puolikkaalla samana keväänä.
Jatkoin treenaamista ja juoksua, välillä jouduin ottamaan kevyemmin ja välillä pystyi ottamaan itsestään irti enemmän kuin aiemmin. Fiiliksissä mentiin myös vuoristorataa, kun meinasi usko loppua omaan tekemiseen jossain vaiheessa.
Sisukkuudella kuitenkin vedettiin treenejä ja pidettiin taukoa, kun kroppa sitä vaati. Puoli vuotta astmadiagnoosin jälkeen juoksin ensimmäisen maratonin.
Pari vuotta meni ennen kuin lääkitys saatiin tasapainoon ja pystyin täysin luottamaan omaan juoksuun. Vaikka ennätykset meni uusiksi niin silti ei kaikki juoksut menneet putkeen vaan mukaan mahtui keskeytyksiä, raskaita treenejä ja hampaiden kiristelyä.
Kuitenkin päätin jatkaa harrastusta, kouluttauduin personal traineriksi ja nykyään ohjaan myös juoksua. Matkat ovat pidentyneet ja maantiellä juoksun lisäksi on polkujuoksu tullut mukaan jäädäkseen. Ensimmäinen polku-ultrajuoksu juostiin Karhunkierroksella toukokuussa 2018.
Viimeisen vuoden aikana en ole tarvinnut astmapiippua kesken juoksulenkin kuin muutaman kerran ja nämäkin kerrat ovat olleet siitepölyaikana tai kesällä todella kuumalla kelillä. Pystyn luottamaan kroppaani ja omiin tuntemuksiin. Nautin juoksusta ja pyrin rikkomaan uusia rajoja.
Tälle vuodelle on kalenteriin jo asetettu Bodom Trail, Karhunkierros 55 km, Ylläs-Pallas 58 km, joka juostaan yöttömässä yössä heinäkuussa ja Lokakuun alussa Chicagon maraton. Siihen lisäksi mahdolliset jänistelyt joissain tapahtumissa.
Suosittelen liikkumaan astmasta huolimatta!
Kyllä voi! Ja se on hyväksikin sillä juoksu kehittää hapenottokykyä.
Juoksun olen aloittanut reilu 6 vuotta sitten jolloin tähdättiin saman tien ensimmäiselle puolimaratonille. Vuosi ensimmäisen puolimaratonin jälkeen jouduin keskeyttämään puolimaratonin ensimmäisen astmakohtauksen vuoksi tietämättä, että se oli astmakohtaus. Muistan vieläkin, kun ihmettelin miten sykkeet olivat niin korkealla ja vauhti oli tippunut ihan huomaamatta. Oli kesän ensimmäinen kuuma päivä ja ilmassa katupölyä sekä siitepölyä. Pari kertaa otin kävelytauot jotta sain sykkeet alas ja hengityksen tasattua. Kävelin ajatuksissani ensiapupisteen ohi ja mietin miten paljon keskeyttäneitä oli ja he olivat aivan uupuneita. Noin 50 metriä ensiapupisteen jälkeen se tapahtui, henki salpaantui täysin. Pysähdyin kokonaan, koska en meinannut saada henkeä. Kävelin takaisin ensiapupisteelle enkä saanut ensimmäisen puolen minuutin aikana sanottua mitään, koska en saanut henkeä. Tuntui kuin henkitorveen olisi asennettu läppä, joka ei enää auennut. Paniikki alkoi iskeä, kun istuin siinä tuolille. Kuulin kysymykset, onko minulla astma ja onko allergioita. Astmakysymykseen sain pudistettua päätä ja allergiakysymykseen sain sanottua siitepöly, en mitään muuta. Minulta kysyttiin olenko ottanut lääkkeet aamulla johon nyökkäsin. Henki ei millään meinannut alkaa kulkea kunnolla, vaan sain välillä vedettyä henkeä pienen pienen henkäisyn. Siihen jäi matka sillä kertaa ja sain kyydin takaisin tapahtuma-alueelle.
Tuolloin ei siis vielä ollut tiedossa tuo astma ja laitoinkin ensin kaiken helteisen kelin ja katupölyn sekä siitepölyn piikkiin. Sisuuntuneena ilmoittauduin seuraavalle puolimaratonille, joka oli 3 viikon kuluttua keskeytyksestä. Tein oman ennätykseni, jonka tosin rikoin vielä uudestaan samana vuonna syyskuussa Tallinnassa joka taas rikkoutui vielä lokakuussa Kaarinan Syysmaratonilla. Vuotta aiemmin olin juossut samassa paikassa puolikkaan aikaan 2:17:XX ja nyt puolitoista vuotta juoksun aloittamisesta kello pysähtyi aikaan 2:01:xx. Pärjäsin juoksussa ihan hyvin eikä muita oireita vielä ollut kuin korkeat sykkeet, joka on voinut johtua aivan kaikesta muustakin.
Seuraavana keväänä kaikki muuttui. Usean flunssan jälkeen, kun aloittelin jälleen treenejä tuntui usein todella hankalalta hengittää. Menin työterveydessä käymään ja sainkin lähetteen astmahoitajalle. Lopputuloksena oli astma, joka ilmenee rasituksessa. Rasitusastmaa ei pahemmin enää käytetä nimikkenä, mutta sellainen kuitenkin minulla todettiin.
Sain lääkityksen ja sain aika nopeasti huomata miten siitä oli apua. Jopa niin paljon, että juoksin ensimmäisen 2 tunnin alitukseni puolikkaalla samana keväänä.
Jatkoin treenaamista ja juoksua, välillä jouduin ottamaan kevyemmin ja välillä pystyi ottamaan itsestään irti enemmän kuin aiemmin. Fiiliksissä mentiin myös vuoristorataa, kun meinasi usko loppua omaan tekemiseen jossain vaiheessa.
Sisukkuudella kuitenkin vedettiin treenejä ja pidettiin taukoa, kun kroppa sitä vaati. Puoli vuotta astmadiagnoosin jälkeen juoksin ensimmäisen maratonin.
Pari vuotta meni ennen kuin lääkitys saatiin tasapainoon ja pystyin täysin luottamaan omaan juoksuun. Vaikka ennätykset meni uusiksi niin silti ei kaikki juoksut menneet putkeen vaan mukaan mahtui keskeytyksiä, raskaita treenejä ja hampaiden kiristelyä.
Kuitenkin päätin jatkaa harrastusta, kouluttauduin personal traineriksi ja nykyään ohjaan myös juoksua. Matkat ovat pidentyneet ja maantiellä juoksun lisäksi on polkujuoksu tullut mukaan jäädäkseen. Ensimmäinen polku-ultrajuoksu juostiin Karhunkierroksella toukokuussa 2018.
Viimeisen vuoden aikana en ole tarvinnut astmapiippua kesken juoksulenkin kuin muutaman kerran ja nämäkin kerrat ovat olleet siitepölyaikana tai kesällä todella kuumalla kelillä. Pystyn luottamaan kroppaani ja omiin tuntemuksiin. Nautin juoksusta ja pyrin rikkomaan uusia rajoja.
Tälle vuodelle on kalenteriin jo asetettu Bodom Trail, Karhunkierros 55 km, Ylläs-Pallas 58 km, joka juostaan yöttömässä yössä heinäkuussa ja Lokakuun alussa Chicagon maraton. Siihen lisäksi mahdolliset jänistelyt joissain tapahtumissa.
Suosittelen liikkumaan astmasta huolimatta!
⬥IG⬥
⬥Facebook⬥
Kommentit
Lähetä kommentti